{"id":54961,"date":"2024-03-14T07:39:57","date_gmt":"2024-03-14T07:39:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ecoonline.com\/esg-raportointi\/"},"modified":"2025-06-10T05:59:10","modified_gmt":"2025-06-10T05:59:10","slug":"esg-raportointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ecoonline.com\/fi\/blogi\/esg-raportointi\/","title":{"rendered":"ESG-raportointi: direktiivit, standardit ja viitekehykset suurennuslasin alla"},"content":{"rendered":"\n
\n\t \n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t \t\t\n\t\t\n\t\n\t\t\t
\n\n

ESG-raportointi on termi, jonka usein kuulee kest\u00e4v\u00e4n kehityksen keskusteluissa. ESG-raportointi itsess\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan tarkoita mit\u00e4\u00e4n tarkempaa raportointia tai siihen liittyv\u00e4\u00e4 menettely\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sukellamme syvemm\u00e4lle ESG-raportointiin liittyviin konkreettisiin direktiiveihin, standardeihin ja viitekehyksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"79b96461-c22b-459f-ab01-efb117922fe5.png\"\/<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Jotta ESG-raportoinnista saataisiin mahdollisimman paljon hy\u00f6ty\u00e4, t\u00e4ytyy muutaman perusolettaman t\u00e4ytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Raportointi pit\u00e4\u00e4 saada vertailukelpoiseksi ja organisaation on seurattava samoja standardeja ja viitekehyksi\u00e4 kuin muutkin. Luoviin ratkaisuihin ei saa olla tilaa ESG-raportoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

Raportoinnin pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi olla luotettava ja tarkka. Raportin luotettavuutta lis\u00e4\u00e4 muun muassa kolmannen osapuolen varmennus. Raportista pit\u00e4\u00e4 ilmet\u00e4 tarkkoja lukuja, jotka auttavat eri sidosryhmi\u00e4 vertailemaan ja luottamaan lukuihin.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa ja Euroopan Unionissa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa oleva CSRD-direktiivi<\/a> velvoittaa organisaatioita muun muassa raportoimaan tietyn standardin (ESRS-standardin<\/a>) mukaisesti. Lis\u00e4ksi direktiivi velvoittaa, ett\u00e4 raportoivien organisaatioiden kest\u00e4vyysraportit auditoidaan riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta<\/p>\n\n\n\n

Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi on kuitenkin hyv\u00e4 katsella historiassa taaksep\u00e4in: mist\u00e4 ESG<\/a> on tullut ja miksi?<\/p>\n\n\n\n

ESG-raportoinnin taustaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

ESG termin\u00e4 juontaa juurensa sijoitusmaailmaan, jossa ESG:t\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4 yrityksen riskien ja mahdollisuuksien mittaamiseen. Deloitten mukaan<\/a> ESG:n tavoitteena on \u201dker\u00e4t\u00e4 kaikki yrityksen p\u00e4ivitt\u00e4iseen toimintaan liittyv\u00e4t ei-taloudelliset riskit ja mahdollisuudet\u201d.<\/p>\n\n\n\n

ESG:n ja laajemmin vastuullisuusty\u00f6n t\u00e4rkeytt\u00e4 voi peilata laajemmin yhteiskuntaan ja muuttuvaan planeettamme liittyviin huoliin ja haasteisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muuttuvat sosiaaliset tarpeet vaikuttavat my\u00f6s sijoittajien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Yrityksilt\u00e4 vaaditaan l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja luotettavaa dataa ESG:n tekij\u00f6ist\u00e4 \u2014 siksi on n\u00e4hty selke\u00e4 tarve asiantuntijoiden tuottamille viitekehyksille ja standardeille.<\/p>\n\n\n\n

Perinteisesti sijoittajat ja sijoittajayhteis\u00f6 ovat olleet ESG:n kohdeyleis\u00f6. On huomioitava, ett\u00e4 ESG-raportoinnin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole koskaan ollut pelkk\u00e4 raportointi tai sijoittajaviestint\u00e4, vaan se on ollut luoda kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, turvata luonnon monimuotoisuus ja varmistaa tulevaisuudenkest\u00e4v\u00e4 maapallo. Vapaaehtoinen raportointi omilla menettelyill\u00e4 ei ole kuitenkaan johtanut tarpeeksi konkreettisiin vastuullisuustoimiin. P\u00e4invastoin, se on joskus johtanut haluttomuuteen ottaa raportteja tosissaan ja \u00e4\u00e4ritapauksissa jopa viherpesusyyt\u00f6ksiin. Muutosta on kuitenkin luvassa ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan Unionissa kest\u00e4vyysdirektiivi CSRD tekee tuloaan ja tulee velvoittamaan noin 50 000 yrityst\u00e4 raportoimaan kest\u00e4vyystoimistaan direktiivin mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Iso-Britanniassa noin 12 000 yrityst\u00e4 raportoi SECR-viitekehyksen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvalloissa arvopaperi- ja p\u00f6rssikomissio (US SEC) on julkaisemassa ohjeita organisaatioiden ymp\u00e4rist\u00f6raportointiin.<\/p>\n\n\n\n

ESG-raportoinnissa on kuitenkin paljon erilaisia viitekehyksi\u00e4 ja standardeja. T\u00e4t\u00e4 aihetta opiskellessa saattaa t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 moniin \u2014 seuraavaksi k\u00e4ymme l\u00e4pi yleisimm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"6da7db5f-deed-4b40-8026-0343442bc4af.png\"\/<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

ESG:n raportointikehykset ja standardit<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

ESG-raportoinnissa puhutaan paljon erilaisista direktiiveist\u00e4, viitekehyksist\u00e4, raportointikehikoista ja standardeista. Erot n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 ovat suhteellisen pienet, mutta kuitenkin tarpeeksi merkitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ne ovat hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on direktiivi?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Euroopan Unionin direktiivi asettaa EU-maille velvoittavat tavoitteet, jotka maiden pit\u00e4\u00e4 saavuttaa. Maat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse miten ja millaisella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 tavoitteet toteutetaan<\/a>. Direktiivi eroaa asetuksesta siten, ett\u00e4 direktiiviss\u00e4 j\u00e4senvaltioiden pit\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan kuluessa. EU-asetuksessa s\u00e4\u00e4d\u00f6s tulee sovellettavaksi sellaisenaan ilman kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoksia.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on raportointikehys?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

SASB<\/a> m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 viitekehyksen seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\u201dRaportointikehykset antavat ohjeistuksen raportoitavien tietojen rakenteesta, tietojen valmistamisesta ja siin\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4vist\u00e4 laajoista aiheista.\u201d<\/p>\n\n\n\n

ESG-raportoinnissa raportointikehykset keskittyv\u00e4t antamaan ohjaavia periaatteita ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tiedot.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on standardi?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

SASB<\/a> m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 standardin seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\u201dStandardit antavat tarkat, yksityiskohtaiset ja j\u00e4ljitett\u00e4v\u00e4t vaatimukset kustakin raportoitavasta seikasta, my\u00f6s mittareista.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Standardeilla varmistetaan, ett\u00e4 raportit ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia. Standardeissa kerrotaan my\u00f6s, mill\u00e4 mittayksik\u00f6ill\u00e4 tietoja kuuluu raportoida.<\/p>\n\n\n\n

Yleisimm\u00e4t direktiivit, raportointikehykset ja standardit<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Monesti ESG-raportoinnissa puhutaan direktiiveist\u00e4, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, raportointi- ja viitekehyksist\u00e4 sek\u00e4 standardeista hieman vaihdellen \u2014 niiss\u00e4 on kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Jotkut standardit l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n vastuullisuuskokonaisuutta ESG-akronyymin n\u00e4k\u00f6kulmasta (jolloin raporttiin sis\u00e4ltyy ymp\u00e4rist\u00f6n, sosiaaliset ja hallinnolliset n\u00e4k\u00f6kulmat), toiset kehykset keskittyv\u00e4t tiettyyn osa-alueeseen, kuten ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tai yrityksen hiilijalanj\u00e4lkeen<\/a>.  Alla k\u00e4ymme l\u00e4pi t\u00e4rkeimm\u00e4t ja yleisimm\u00e4t direktiivit, raportointikehykset ja standardit ESG-raportointiin liittyen.<\/p>\n\n\n\n

Direktiivi: Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

CSRD-direktiivi velvoittaa Euroopan Unionin j\u00e4senmaita. Sen p\u00e4\u00e4tarkoituksena on standardisoida organisaatioiden kest\u00e4vyysraportointia ja siten antaa sijoittajille ja muille sidosryhmille tarkkaa, varmennettua ja luotettavaa tietoa organisaation vaikutuksista kest\u00e4v\u00e4n kehityksen seikkoihin sek\u00e4 yhteiskunnan ja planeetan vaikutuksista organisaation toimintaan.<\/p>\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4 CSRD-direktiivist\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Raportointikehys: Task Force on Climate-Related Financial Disclosures (TCFD)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

TCFD<\/a>:n raportointikehys pyrkii m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tietoja yritysten tulisi ilmoittaa, jotta sijoittajien ja muiden sidosryhmien olisi mahdollista asianmukaisesti tunnistaa ja hinnoitella raportoivan yrityksen ilmastonmuutokseen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

TCFD rakentuu nelj\u00e4n osa-alueen ymp\u00e4rille: hallinto, strategia, riskienhallinta ja mittaaminen ja tavoitteet.<\/p>\n\n\n\n

Raportointikehys: Global Reporting Initiative (GRI)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

GRI<\/a> on yksi yleisimmist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyvist\u00e4 raportointikehyksist\u00e4. Maailman 250 suurimmista yrityksist\u00e4 78 prosenttia raportoi GRI:n mukaisesti. GRI:t\u00e4 luonnehditaan \u201djoustavaksi raportointikehykseksi vastuullisuusraportointiin, ei-taloudellisten tietojen raportointiin ja integroituihin ESG-raportteihin.\u201d Vuonna 2023 noin 10 000 yrityst\u00e4 yli 100 maasta raportoi GRI:n mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Raportointikehys: Carbon Disclosure Project (CDP)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

CDP<\/a> on vuonna 2000 perustettu vapaaehtoinen raportointikehys. CDP:ss\u00e4 painopiste on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten raportoinnissa, etenkin luonnon monimuotoisuuden, vesi- ja mets\u00e4varojen raportoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

CDP on my\u00f6s tunnettu kerran julkaistuista CDP-tuloksista (CDP Scores). Vuoden 2023 tulokset l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4. CDP:n raporteissa yritykset pisteytet\u00e4\u00e4n asteikolla D\u2013A, jossa D- on huonoin ja A paras mahdollinen pisteluku.<\/p>\n\n\n\n

Raportointikehys: United Nations Global Compact (UNGC)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

UNCG<\/a> on oman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan \u201dmaailman laajin vapaaehtoinen yritysvastuullisuuden raportointikehys\u201d. Se perustettiin vuonna 2000 tavoitteena kannustaa yrityksi\u00e4 maailman ymp\u00e4ri sitoutumaan vastuullisuusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Raportointi tehd\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isesti Communication of Progress (CoP) -muodossa. Kirjoitushetkell\u00e4 noin 17 000 yrityst\u00e4 yli 160 maasta on raportoinut UNCG:n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Standardi: Sustainability Accounting Standards Board (SASB)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2018 julkaistujen SASB-standardien<\/a> avulla yritykset voivat alakohtaisesti raportoida. SASB-standardit antavat alakohtaiset raamit vastuullisuuteen ja yhti\u00f6n liikearvoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportointiin.<\/p>\n\n\n\n

SASB-standardit korostavat suuresti olennaisuutta. Yritysten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on my\u00f6s SASB:in tarjoama olennaisuuskartta sek\u00e4 ty\u00f6kalu olennaisuuden selvitt\u00e4miseen. N\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6kaluilla yritykset voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja erottaa alalleen merkitt\u00e4vimm\u00e4t vastuullisuusseikat.<\/p>\n\n\n\n

Vuodesta 2022 l\u00e4htien vastuu SASB-standardien yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 on ollut IFRS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Standardi: International Financial Reporting Standards (IFRS) Sustainability Disclosure Standards<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2021 IFRS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 perusti ISSB:n (International Sustainability Standards Board<\/a>), riippumattoman tahon standardien laadintaan. Viime vuosina vastuu monen raportointikehyksen ja standardin yll\u00e4pidosta ja kehitt\u00e4misest\u00e4 on siirtynyt IFRS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n (ja ISSB:n) alle, esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n