{"id":55228,"date":"2024-04-23T07:18:49","date_gmt":"2024-04-23T07:18:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ecoonline.com\/hiilineutraalisuus\/"},"modified":"2025-06-05T08:09:01","modified_gmt":"2025-06-05T08:09:01","slug":"hiilineutraalisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ecoonline.com\/fi\/blogi\/hiilineutraalisuus\/","title":{"rendered":"Hiilineutraalisuus selkokielell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\n\t \n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t \t\t\n\t\t\n\t\n\t\t\t
\n\n

Hiilineutraalisuus termin\u00e4 on monelle tuttu mutta harvempi tiet\u00e4\u00e4 tarkalleen mit\u00e4 se tarkoittaa, miten se liittyy laajempaan ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4\u00e4n keskusteluun ja miten se eroaa
muista termeist\u00e4, kuten ilmastoneutraaliudesta tai nettonollasta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4ymme l\u00e4pi olennaisimmat seikat hiilineutraalisuuteen ja yrityksen hiilijalanj\u00e4lkeen<\/a> liittyen ja selvit\u00e4mme, miten suomalaisten yritysten kannattaisi l\u00e4hesty\u00e4 koko aihetta.<\/p>\n\n\n\n

\"4611bfc1-ed67-460a-b505-bcef69e2662d.png\"\/<\/a><\/figure>\n\n\n\n



Mit\u00e4 hiilineutraalisuus tarkoittaa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Hiilineutraalisuus (carbon neutrality) saavutetaan silloin, kun hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan yht\u00e4 paljon kuin niit\u00e4 sidotaan hiilinieluihin. Yleisesti ottaen hiilineutraalisuudessa lasketaan kuitenkin vain hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ei hiilidioksidiekvivalentteja<\/a>. Toisin sanoen, muut kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t sis\u00e4lly hiilineutraalisuuteen. Niiss\u00e4 tapauksissa puhutaan yleens\u00e4 ilmastoneutraalisuudesta (climate neutrality).<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina suosioon noussut \u201dnet zero\u201d-termi (\u201dnettonolla\u201d) eroaa hiilineutraalisuudesta siten, ett\u00e4 hiilineutraalisuuteen sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s mahdolliset p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiot. SBTi-aloitteen (Science Based Targets \u2013initiative<\/a>) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan nettonolla edellytt\u00e4\u00e4 90 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 Scope 1, 2 ja 3 -kategorioissa<\/a>. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi yritysten nettonollatavoitteiden on oltava linjassa 1,5 celsiusasteen ilmaston l\u00e4mpenemisskenaarion kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Keinot hiilineutraaliuden saavuttamiseksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomen ilmastopaneelin mukaan maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila jatkuisi kasvamistaan useita vuosikymmeni\u00e4 eteenp\u00e4in, vaikka kaikki ihmistoiminnasta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t saataisiin heti lopetettua.<\/p>\n\n\n\n

Pysy\u00e4kseen kahden celsiusasteen l\u00e4mp\u00f6tilanousun alapuolella, maailmanlaajuisten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuonna 2050 pit\u00e4\u00e4 olla 50 prosenttia vuoden 2000 tasosta ja 10 prosenttia vuonna 2100. Kahta astetta on yleisesti ottaen pidetty vaarallisen l\u00e4mpenemisen raja-arvona, mutta valtaosa asiantuntijoista ja j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 painottavat tavoitteen asettamisen 1,5 asteeseen. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu selv\u00e4sti alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrki\u00e4 toimiin, joilla l\u00e4mpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

\"07af0541-ad5c-4783-a8c5-facee81e7ee6.png\"\/<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi, sit\u00e4 enemm\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 tulevaisuudessa. Seuraavaksi esitet\u00e4\u00e4n muutamia ratkaisuja ja keinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi:<\/p>\n\n\n\n

Yritysten omien<\/strong> tai arvoketjussa syntyvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen on t\u00e4rkein ja vaikuttavin tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Mahdollisuudet p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen ovat ala- ja tapauskohtaisia, mutta moni yritys on aloittanut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n tarkastelemalla Scope 1 ja 2-luokkien p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. N\u00e4ihin kuuluvat esimerkiksi yrityksen omistamat laitteet ja ajoneuvot sek\u00e4 muualta hankittu s\u00e4hk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Hiilinielut<\/strong> ovat t\u00e4rke\u00e4 osa realistista hiilineutraalia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyssuunnitelmaa. Hiilinieluiksi lasketaan ne alueet, jotka sitovat enemm\u00e4n hiilidioksidia kuin ne vapauttavat. Tyypillisimm\u00e4t esimerkit hiilinieluista ovat mets\u00e4t, valtameret ja maaper\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisell\u00e4 ja kansallisella s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa, sill\u00e4 tarvittavia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ei voida saada aikaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vapaaehtoisilla toimilla. Alla muutama esimerkki s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4, joka koskee my\u00f6s suomalaisia yrityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

CSRD<\/strong> on EU:n direktiivi kest\u00e4vyysraportointiin<\/a>, joka velvoittaa yrityksi\u00e4 raportoimaan tarkasti useista kest\u00e4vyyteen liittyvist\u00e4 seikoista, mukaan lukien p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u00e4n ja vaikutuksistaan ilmastonmuutokseen. Raportointi ei itsess\u00e4\u00e4n vaadi yrityksi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n muutoksia ilmastoon vaikuttaviin toimiin, mutta sen sijaan yritysten on julkistettava tiedot vaikutuksistaan ja mahdollisista ohjelmistaan ja tavoitteistaan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi raportti tulee tarkastuttaa kolmannella osapuolella.<\/p>\n\n\n\n

CBAM<\/strong> \u2013 Carbon Border Adjustment Mechanism, suomeksi hiilirajamekanismi<\/a>. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4line auttaa torjumaan hiilivuotoja eli tilanteita, joissa tietyt alat saattavat ostaa niin kutsuttuja CBAM-tavaroita (muun muassa tietyt rauta- ja ter\u00e4stavarat, rautamalmit, lannoitteet, alumiinitavarat, sementtitavarat, kemikaalit ja s\u00e4hk\u00f6) alueilta ja toimittajilta, joiden markkinalait ovat suvaitsevampia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteen.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiot: uhka vai mahdollisuus?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Hiilikompensaatiolla (carbon offsetting) tarkoitetaan yleisesti ottaen l\u00e4hestymistapaa, jossa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kompensoidaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 muualla. T\u00e4m\u00e4 katsotaan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi vaihtoehdoksi muun muassa siksi, ett\u00e4 hiilidioksidi levi\u00e4\u00e4 tasaisesti ilmakeh\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sit\u00e4 kerry tiettyyn alueeseen. Samasta syyst\u00e4 onkin v\u00e4itetty, ettei teoriassa ilmastonmuutoksen kannalta ole v\u00e4li\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4k\u00f6 organisaatio hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 omaa toimintaansa muuttamalla vai mahdollistamalla hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n toiminnan muualla.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioon liittyy kuitenkin monia haasteita sek\u00e4 seurannan ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Moni yritys ymp\u00e4ri maailmaa onkin saanut viherpesusyytteit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioon liittyv\u00e4st\u00e4 toiminnastaan. Mahdollinen ratkaisu t\u00e4h\u00e4n pulmaan voisi olla EU:n uusi viitekehys, jonka puolesta \u00e4\u00e4nestettiin EU-parlamentissa 11. huhtikuuta 2024<\/a>. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyn tavoitteena olisi juuri lis\u00e4t\u00e4 hiilenpoistoa eri keinoin ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 viherpesua.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6raportointi kaiken perustana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aiemmassa osiossa kerrottiin keinoista, joilla hiilineutraalisuus voitaisiin saavuttaa. Ennen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteisiin ryhtymist\u00e4 suositellaan kuitenkin luomaan kattava kokonaiskuva nykytilanteesta:<\/p>\n\n\n\n