Blogi | EcoOnline

Hyvässä perehdytyksessä mukana inhimillinen tekijä

Kirjoittanut Marita Hyttinen | 26. elokuuta 2019

Perehdytys on yksi tärkeimmistä turvallisuusjohtamisen lakimääreistä velvoitteista. Jos se epäonnistuu, tuloksena on tapaturmia, onnettomuuksia ja epäviihtyvyyttä – työnantajalle myös juridisia seurauksia.

Tilastojen mukaan nuorille ja kokemattomille sattuu eniten työtapaturmia. Vakavimmat sattuvat konkareille. Aika ajoin perehdytys pitää siis uusia.

Virallisesti vastuun perehdytyksestä kantaa esimies. Kollegaperehdyttäjän etu on, että hän tietää, mitä työ oikeasti on ja sen, missä herkimmin luistetaan ja osaa ottaa nämä huomioon opastuksessa.

Kun uutta henkilöä perehdytetään tehtäväänsä tai vanhalle työntekijälle kerrataan asioita ja opetetaan uutta, on tärkeää ottaa näkökulmaksi, millainen ihminen toimijana on. Hänen heikkoutensa ja vahvuutensa on hyvä tunnistaa.

 

Lue myös: 7 vaihetta turvallisuusjohtamisen ohjelmiston käyttöönottoon >

 

Suuressa osassa tapaturmia on mukana inhimillinen tekijä.

On tehtävä selväksi, miten työ toteutetaan turvallisesti, mutta aina myös se, mitä ei saa tehdä ja miksi. On hyvä paitsi kertoa vaaroista, myös inhimillisistä tekijöistä, jotka voisivat olla tai ovat olleet tapaturmien taustalla.

Näitä ovat esimerkiksi:

  • kiire ja hosuminen, esimerkiksi multitaskaus
  • liikkuminen keskittymättä tai liian lujalla vauhdilla
  • suunnittelematta työhön ryhtyminen
  • tarkkavaisuusrepsahdukset, esimerkiksi väsyneenä tai hyvin tutussa tehtävässä
  • automaattiset refleksit yllättävissä tilanteissa
  • työvälinelipsahdukset helpoilta tuntuvissa tilanteissa
  • huonojen esimerkkien seuraaminen
  • vaaroista ilmoittamatta jättäminen
  • riskinoton ohi käveleminen ja
  • ohjeiden laiminlyönti tai oikominen eri syistä

 

Korosta henkilön omaa vastuuta omasta ja muiden työturvallisuuden hoidosta!

 

Muistuta, että tämä kysyy apua, jos on epävarma. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Esimies, työsuojeluvastuiset ja työtoverit auttavat. Työtä ei saa jatkaa ennen kuin sen voi tehdä turvallisesti.

Perehdyttäjän on hyvä jututtaa ja kuunnella perehtyjää ja varmistaa, että tämä on ymmärtänyt ja hyväksynyt ne asiat jotka on käyty läpi. Lopputuloksena perehtyjä kokee olevansa tervetullut uuteen yhteisöön ja tuntee, että työpaikalla välitetään hänestä ja henkilöstön turvallisuudesta. Jälkikäteen on vielä hyvä kysäistä, miten työt sujuvat, onko jotain hommaa vaikea tehdä turvallisesti ja miksi sekä mitä vaaroja on havainnut. Muista myös kiittää turvallisesta käytöksestä!

Vaikuttava perehdytys on asiantuntevaa ja osallistavaa. Siihen kuuluu selkeä, yhtenevästi käytetty perusmateriaali. Nykyään tukimateriaali on yleensä digimuodossa itsenäisesti opiskeltavissa e-kurssina – ellei ole, se kannattaa luoda digimuotoon. Hyvässä perehdytyksessä on lopputesti, ja siitä saa todistuksen. eOppien ammattimaiseen pedagogiseen konseptiin kuuluu paitsi lakipykälienmukaisuus ja faktat myös käytännönläheiset, motivoivat harjoitteet. Työnantajalla on hyvä olla digimuotoinen pätevyysrekisteri, josta voi todentaa, kuka, milloin ja mihin on perehdytetty, millä arvosanoilla kurssi on suoritettu ja koska ”perehdytys” on uusittava.

 

 

EcoOnline EHS -turvallisuusjohtamisen ohjelmisto tukee monin tavoin onnistunutta perehdytystä. Osana perehdytystä tulisi olla tutustuminen oman yksikön ja työtehtävän sattuneisiin tapaturmiin ja vaaratilanteisiin. Se on helppo toteuttaa, kun käytössä on sähköinen työturvallisuuden hallintajärjestelmä.