Good data, bad data, big data?
Käyttöturvallisuustiedotteet ovat dokumentteja, joilla vaarallisten kemikaalien valmistajat ja jälleenmyyjät välittävät toimitusketjussa tietoa kemikaalien ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä. Tiedotteiden avulla työnantajien tulisi muun muassa suunnitella työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi tarvittavat toimet.
Ajatus on kaunis, mutta nykymuotoisten käyttöturvallisuustiedotteiden tekninen käytettävyys tai sisällöllinen laatu eivät vieläkään ole valmiita täysin digitaaliseen maailmaan, jossa käyttäjät saisivat automaattisesti turvallisuuden ja tuottavuuden kehittämistä varten heille jalostettua kemikaalitietoa.
Eurooppalainen käyttöturvallisuustiedote on kasvanut jo keski-ikäiseksi.
Vaarallisten kemikaalien luokittelua, merkintöjä ja pakkaamista koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen alkoi EY:ssa vuonna 1967. Seuraavina vuosikymmeninä direktiiveihin lisättiin vaarallisesta aineesta viranomaisille tehtävä ilmoitus sekä turvallisuustiedotejärjestelmän perustaminen. Jo vuonna 1992 täsmennettiin, että tiedote voidaan toimittaa paperilla tai sähköisesti.
Käyttöturvallisuustiedotteen muoto ja määräykset sen toimittamisesta ovat siis EU-maissa pysyneet suunnilleen samanlaisina jo lähes kolme vuosikymmentä, vaikka REACH-asetus edelleen täsmensi ja yhdenmukaisti vaatimuksia ja toi altistumisskenaariot tiedotteiden liitteeksi. Samaan aikaan maailma käyttöturvallisuustiedotteiden ympärillä on kuitenkin muuttunut merkittävästi.
Lue myös artikkelimme EU:n kemikaalilainsäädännön noudattamisesta >
Ihmiskunnan kapasiteetti tuottaa, siirtää ja säilöä digitaalista tietoa on 2000-luvulla kasvanut eksponentiaalisesti. Jatkuvasti lisääntyvän datan aikakaudella työpaikat haluavat ja tarvitsevat uudenlaisia ratkaisuja toiminnan kannalta merkittävän tiedon ─ joko itse tuottamansa tai vastaanottamansa ─ tehokkaaseen hallitsemiseen ja hyödyntämiseen, eivätkä käyttöturvallisuustiedotteet muodosta poikkeusta. Esimerkiksi kemikaalien riskinarvioinnit saadaan helpommin tehtyä kemikaalitietojen siirtyessä automaattisesti KTT:sta riskinarviointilomakkeelle.
Työpaikoilla kemikaalimäärät ja sitä myöten käyttöturvallisuustiedotteiden määrät voivat vaihdella muutamasta kymmenestä useisiin tuhansiin. Parikymmentä dokumenttia on vielä jotenkuten mahdollista hallita perinteisesti tulostamalla ja mapittamalla, olkoonkin että varsinaisen sisällön hyödyntäminen jää silloin usein ohueksi. Satojen tai tuhansien nykymuotoisten tiedotteiden käsittelyyn ja ajan tasalla pitämiseen sekä merkityksellisen tiedon jalostamiseen työntekijöille ja päättäjille tarvitaan kuitenkin jo saatavillakin olevia digitaalisia palveluita.
Hae käyttöturvallisuustiedotteita EcoOnlinen kattavasta kemikaalitietokannasta >
Mikä varsinaisessa digiloikassa, koko toimintakulttuurin muutoksessa, siis kiikastaa?
Ensinnäkin käyttöturvallisuustiedotteet ovat muotovaatimustensa ja sisältönsä vuoksi monessa mielessä vaativia asiakirjoja sekä niiden laatijoille että vastaanottajille. Paperiaikakauden lapsina ne ovat kuitenkin myös tiedonkäsittelyn automatisoinnin ja prosessien digitalisoinnin kannalta hankalia dokumentteja.
Tämä johtuu monesta tekijästä. Käyttöturvallisuustiedotteita ja niiden laatimis- ja jakelutapaa ei yksinkertaisesti ole suunniteltu nykyaikaista tiedonlouhintaa ajatellen. Vaikka REACH-asetus määräsikin aineiden rekisteröijät käyttämään kemikaalitietojen toimittamiseen yhdenmukaisia formaatteja ja ohjelmistoja, ja vaikka myös uudemmat viranomaisilmoitukset, kuten CLP-asetuksen liitteellä VIII yhdenmukaistettu myrkytystietokeskusilmoitus, tullaan tekemään harmonisoidussa formaatissa, toimitusketjuissa alaspäin kulkeva tieto kärsii edelleen rappeutumisesta ja hajanaisuudesta.
Huolimatta siitä, että käyttöturvallisuustiedotteiden rakenne ja yläotsikointi on REACH-asetuksessa tarkkaan määrätty, laatijoilla on huomattavan vapaat kädet etenkin asettelujen, sisällön ja osittain jopa otsikoinnin suhteen. Oma lukunsa ovat altistumisskenaariot, joiden muotoa ei vielä ole lainsäädännössä määrätty lainkaan.
Mikä on altistumisskenaario? Lataa helppolukuinen opas aiheesta >
Kun soppaan lisätään huomattavat erot laatijoiden asiantuntemuksessa ja tiedotteiden toimitusvarmuudessa sekä kemikaalien ja niiden käyttöjen moninaisuus, vastaanottajilla on usein käsissään joukko dokumentteja, jotka eivät aina edes täytä lainsäädännön vaatimuksia ja joissa on paljon käytettävyyttä hankaloittavia massadatan piirteitä: tietoa on paljon ja se on laadultaan ja jäsentelyltään vaihtelevaa, sitä tulee useasta eri lähteestä, se muuttuu usein, sen analysointi saattaa johtaa vääriin johtopäätöksiin ja kaikesta huolimatta sitä pitäisi pystyä käsittelemään nopeasti.
Myös viranomaiset ovat toistamiseen huomanneet käyttäjien vastaanottaman tiedon laatuongelmat ja hajanaisuuden, viimeksi vuoden 2018 loppupuolen EU:n laajuisessa täytäntöönpanohankkeessa.
Lue artikkelimme terveydelle vaarallisten kemikaalien hallinnasta työpaikalla >
Tähän kaaokseen saa siis jo nyt järjestystä käyttöturvallisuustiedotteita ja niiden sisältämää tietoa hallitsevilla pilvipalveluilla, kuten EcoOnlinen tuotteilla.
Nähtäväksi kuitenkin jää, tulevatko käyttöturvallisuustiedote ja altistumisskenaarioiden tiedot kemikaalien turvallisesta käytöstä joskus syntymään uudelleen digitaaliselle aikakaudelle. Tällöin työpaikoilla voitaisiin siirtyä dokumenttien hallintaan painottuvasta työstä todella hyödyntämään luotettavaa, monipuolista, hyvin integroitua ja täysin reaaliaikaista kemikaalitietoa.
