ESG-raportointi: direktiivit, standardit ja viitekehykset suurennuslasin alla

ESG-raportointi: direktiivit, standardit ja viitekehykset suurennuslasin alla

Julkaistu maaliskuuta 14, 2024

Lukuaika 4 min

ESG-raportointi on termi, jonka usein kuulee kestävän kehityksen keskusteluissa. ESG-raportointi itsessään ei kuitenkaan tarkoita mitään tarkempaa raportointia tai siihen liittyvää menettelyä. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle ESG-raportointiin liittyviin konkreettisiin direktiiveihin, standardeihin ja viitekehyksiin.

Lataa maksuton opas: ESG käytännössä

Jotta ESG-raportoinnista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, täytyy muutaman perusolettaman täyttyä.

Raportointi pitää saada vertailukelpoiseksi ja organisaation on seurattava samoja standardeja ja viitekehyksiä kuin muutkin. Luoviin ratkaisuihin ei saa olla tilaa ESG-raportoinnissa.

Raportoinnin pitää lisäksi olla luotettava ja tarkka. Raportin luotettavuutta lisää muun muassa kolmannen osapuolen varmennus. Raportista pitää ilmetä tarkkoja lukuja, jotka auttavat eri sidosryhmiä vertailemaan ja luottamaan lukuihin.

Suomessa ja Euroopan Unionissa tärkeässä roolissa oleva CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita muun muassa raportoimaan tietyn standardin (ESRS-standardin) mukaisesti. Lisäksi direktiivi velvoittaa, että raportoivien organisaatioiden kestävyysraportit auditoidaan riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta

Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi on kuitenkin hyvä katsella historiassa taaksepäin: mistä ESG on tullut ja miksi?

ESG-raportoinnin taustaa

ESG terminä juontaa juurensa sijoitusmaailmaan, jossa ESG:tä käytetään välineenä yrityksen riskien ja mahdollisuuksien mittaamiseen. Deloitten mukaan ESG:n tavoitteena on ”kerätä kaikki yrityksen päivittäiseen toimintaan liittyvät ei-taloudelliset riskit ja mahdollisuudet”.

ESG:n ja laajemmin vastuullisuustyön tärkeyttä voi peilata laajemmin yhteiskuntaan ja muuttuvaan planeettamme liittyviin huoliin ja haasteisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muuttuvat sosiaaliset tarpeet vaikuttavat myös sijoittajien päätöksiin. Yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvää ja luotettavaa dataa ESG:n tekijöistä — siksi on nähty selkeä tarve asiantuntijoiden tuottamille viitekehyksille ja standardeille.

Perinteisesti sijoittajat ja sijoittajayhteisö ovat olleet ESG:n kohdeyleisö. On huomioitava, että ESG-raportoinnin päämäärä ei ole koskaan ollut pelkkä raportointi tai sijoittajaviestintä, vaan se on ollut luoda kestävämpiä yhteisöjä, turvata luonnon monimuotoisuus ja varmistaa tulevaisuudenkestävä maapallo. Vapaaehtoinen raportointi omilla menettelyillä ei ole kuitenkaan johtanut tarpeeksi konkreettisiin vastuullisuustoimiin. Päinvastoin, se on joskus johtanut haluttomuuteen ottaa raportteja tosissaan ja ääritapauksissa jopa viherpesusyytöksiin. Muutosta on kuitenkin luvassa ympäri maailman.

Euroopan Unionissa kestävyysdirektiivi CSRD tekee tuloaan ja tulee velvoittamaan noin 50 000 yritystä raportoimaan kestävyystoimistaan direktiivin mukaisesti.

Iso-Britanniassa noin 12 000 yritystä raportoi SECR-viitekehyksen mukaisesti.

Yhdysvalloissa arvopaperi- ja pörssikomissio (US SEC) on julkaisemassa ohjeita organisaatioiden ympäristöraportointiin.

ESG-raportoinnissa on kuitenkin paljon erilaisia viitekehyksiä ja standardeja. Tätä aihetta opiskellessa saattaa törmätä näistä moniin — seuraavaksi käymme läpi yleisimmät.

Lataa selkokielinen opas ESG:n ja kestävän kehityksen perusteisiin - tutustu maksuttomaan oppaaseen

ESG:n raportointikehykset ja standardit

ESG-raportoinnissa puhutaan paljon erilaisista direktiiveistä, viitekehyksistä, raportointikehikoista ja standardeista. Erot näiden välillä ovat suhteellisen pienet, mutta kuitenkin tarpeeksi merkittävät, että ne ovat hyvä ymmärtää.

Mikä on direktiivi?

Euroopan Unionin direktiivi asettaa EU-maille velvoittavat tavoitteet, jotka maiden pitää saavuttaa. Maat päättävät itse miten ja millaisella lainsäädännöllä tavoitteet toteutetaan. Direktiivi eroaa asetuksesta siten, että direktiivissä jäsenvaltioiden pitää säätää kansallista lainsäädäntöä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tietyn määräajan kuluessa. EU-asetuksessa säädös tulee sovellettavaksi sellaisenaan ilman kansallisen lainsäädännön muutoksia.

Mikä on raportointikehys?

SASB määrittää viitekehyksen seuraavasti:

”Raportointikehykset antavat ohjeistuksen raportoitavien tietojen rakenteesta, tietojen valmistamisesta ja siinä käsiteltävistä laajoista aiheista.”

ESG-raportoinnissa raportointikehykset keskittyvät antamaan ohjaavia periaatteita ja määrittämään kerättävät tiedot.

Mikä on standardi?

SASB määrittää standardin seuraavasti:

”Standardit antavat tarkat, yksityiskohtaiset ja jäljitettävät vaatimukset kustakin raportoitavasta seikasta, myös mittareista.”

Standardeilla varmistetaan, että raportit ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia. Standardeissa kerrotaan myös, millä mittayksiköillä tietoja kuuluu raportoida.

Yleisimmät direktiivit, raportointikehykset ja standardit

Monesti ESG-raportoinnissa puhutaan direktiiveistä, lainsäädännöstä, raportointi- ja viitekehyksistä sekä standardeista hieman vaihdellen — niissä on kuitenkin merkittäviä eroja. Alla käymme läpi tärkeimmät ja yleisimmät direktiivit, raportointikehykset ja standardit ESG-raportointiin liittyen.

Direktiivi: Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)

CSRD-direktiivi velvoittaa Euroopan Unionin jäsenmaita. Sen päätarkoituksena on standardisoida organisaatioiden kestävyysraportointia ja siten antaa sijoittajille ja muille sidosryhmille tarkkaa, varmennettua ja luotettavaa tietoa organisaation vaikutuksista kestävän kehityksen seikkoihin sekä yhteiskunnan ja planeetan vaikutuksista organisaation toimintaan.

Lue lisää CSRD-direktiivistä täältä.

Raportointikehys: Task Force on Climate-Related Financial Disclosures (TCFD)

TCFD:n raportointikehys pyrkii määrittelemään, mitä tietoja yritysten tulisi ilmoittaa, jotta sijoittajien ja muiden sidosryhmien olisi mahdollista asianmukaisesti tunnistaa ja hinnoitella raportoivan yrityksen ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä.

TCFD rakentuu neljän osa-alueen ympärille: hallinto, strategia, riskienhallinta ja mittaaminen ja tavoitteet.

Raportointikehys: Global Reporting Initiative (GRI)

GRI on yksi yleisimmistä kestävään kehitykseen liittyvistä raportointikehyksistä. Maailman 250 suurimmista yrityksistä 78 prosenttia raportoi GRI:n mukaisesti. GRI:tä luonnehditaan ”joustavaksi raportointikehykseksi vastuullisuusraportointiin, ei-taloudellisten tietojen raportointiin ja integroituihin ESG-raportteihin.” Vuonna 2023 noin 10 000 yritystä yli 100 maasta raportoi GRI:n mukaisesti.

Raportointikehys: Carbon Disclosure Project (CDP)

CDP on vuonna 2000 perustettu vapaaehtoinen raportointikehys. CDP:ssä painopiste on ympäristövaikutusten raportoinnissa, etenkin luonnon monimuotoisuuden, vesi- ja metsävarojen raportoinnissa.

CDP on myös tunnettu kerran julkaistuista CDP-tuloksista (CDP Scores). Vuoden 2023 tulokset löytyvät täältä. CDP:n raporteissa yritykset pisteytetään asteikolla D–A, jossa D- on huonoin ja A paras mahdollinen pisteluku.

Raportointikehys: United Nations Global Compact (UNGC)

UNCG on oman määritelmän mukaan ”maailman laajin vapaaehtoinen yritysvastuullisuuden raportointikehys”. Se perustettiin vuonna 2000 tavoitteena kannustaa yrityksiä maailman ympäri sitoutumaan vastuullisuustyöhön.

Raportointi tehdään sähköisesti Communication of Progress (CoP) -muodossa. Kirjoitushetkellä noin 17 000 yritystä yli 160 maasta on raportoinut UNCG:n järjestelmään.

Standardi: Sustainability Accounting Standards Board (SASB)

Vuonna 2018 julkaistujen SASB-standardien avulla yritykset voivat alakohtaisesti raportoida. SASB-standardit antavat alakohtaiset raamit vastuullisuuteen ja yhtiön liikearvoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien raportointiin.

SASB-standardit korostavat suuresti olennaisuutta. Yritysten käytettävissä on myös SASB:in tarjoama olennaisuuskartta sekä työkalu olennaisuuden selvittämiseen. Näillä työkaluilla yritykset voivat löytää ja erottaa alalleen merkittävimmät vastuullisuusseikat.

Vuodesta 2022 lähtien vastuu SASB-standardien ylläpitämisestä on ollut IFRS-säätiöllä.

Standardi: International Financial Reporting Standards (IFRS) Sustainability Disclosure Standards

Vuonna 2021 IFRS-säätiö perusti ISSB:n (International Sustainability Standards Board), riippumattoman tahon standardien laadintaan. Viime vuosina vastuu monen raportointikehyksen ja standardin ylläpidosta ja kehittämisestä on siirtynyt IFRS-säätiön (ja ISSB:n) alle, esimerkiksi:

  • Task Force on Climate-Related Financial Disclosures (TCFD) – 2023
  • Climate Disclosure Standards Board (CDSB) – 2022
  • Sustainability Accounting Standards Board (SASB) Standards – 2022
  • Integrated Reporting Framework (IRF) – 2022

ISSB on rakentanut edellä mainittujen kehysten ja standardien pohjalta kaksi ensimmäistä IFRS-standardia kestävän kehityksen tietojen julkistamiseksi vuonna 2023:

  • IFRS 1 (yleiset vaatimukset kestävään kehitykseen liittyvien taloudellisten tietojen julkistamisesta).
  • IFRS 2 (Ilmastoon liittyvät tilinpäätöstiedot)

IFRS-standardien tarkoituksena on "parantaa sijoittajien ja yritysten välistä vuoropuhelua, jotta sijoittajat saisivat päätöksenteossa hyödyllistä, maailmanlaajuisesti vertailukelpoista ja heidän tiedontarpeisiinsa vastaavaa tietoa kestävään kehitykseen liittyvistä tiedoista".

Standardi: European Financial Reporting Advisory Groups (EFRAG) European Sustainability Reporting Standards (ESRS)

ESRS-standardit ovat olennaisia etenkin Euroopan Unionissa toimiville yrityksille. CSRD-direktiiviä noudattaakseen organisaatioiden pitää raportoida ESRS-standardien mukaisesti.

ESRS-standardeissa on raportoitava koko ESG-kokonaisuudesta, aina ympäristöseikoista, kuten Scope-päästöistä, sosiaalisiin tekijöihin, kuten yrityksen työturvallisuuteen, ja hallintotekijöihin, kuten ilmoittajan suojeluun liittyviin tekijöihin sekä monimuotoisuuteen johtoryhmässä.

Ensimmäinen raportti on julkaistava vuonna 2025, jolloin raportoidaan vuoden 2024 tilikaudesta.

Lue lisää ESRS-standardeista täältä.

ESG-raportointi helppokäyttöisellä työkalulla

Kuten tästä artikkelista on saattanut huomata, ESG:n ja kestävän kehityksen saralla on paljon sääntelyä, viitekehyksiä ja standardeja, joista on hyvä olla, ellei muuta, ainakin tietoinen.

Suomessa kaikki tässä artikkelissa mainitut viitekehykset ja standardit eivät automaattisesti päde.

Raportoinnissa on kuitenkin hyvä hyödyntää uusinta teknologiaa, jolla tehostetaan kaikkia kestävyysraportointiin liittyviä tehtäviä ja toimintoja.

Katso esittelyvideo ratkaisustamme ESG-raportointiin alta! 

Tutustu ohjelmistoomme kestävyysraportointiin - katso maksuton demo


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

| Työturvallisuus
Uusia velvoitteita lisääntymiselle vaarallisiin altisteisiin liittyen

Syövän torjuntaa koskeva lainsäädäntö laajeni huhtikuun 2024 alussa kattamaan myös lisääntymiselle vaaralliset aineet...

| Työturvallisuus
Mikä on päästökerroin ja miten se lasketaan?

Yllättävän monelle suomalaiselle yritykselle päästölaskenta ja päästöraportointi eivät ole vapaaehtoisia, vaan niitä...

| Työturvallisuus
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) ja kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasut ovat monelle jo tuttuja käsitteitä. Harva voi kuitenkin sataprosenttisella varmuudella kertoa, kuinka...