ESRS pähkinänkuoressa

ESRS pähkinänkuoressa

Julkaistu joulukuuta 28, 2023

Lukuaika 6 min

Noin 50,000 yritystä ja organisaatiota tulevat kohtaamaan merkittäviä muutoksia kestävyysraportoinnin puolella tulevina vuosina. Euroopan komissio ilmoitti vuoden 2023 alussa ensimmäisistä ESRS -standardeista. Tässä artikkelissa tutkimme mitä standardit tarkalleen ovat ja mitä toimenpiteitä ne edellyttävät suomalaisilta yrityksiltä ja organisaatioilta.

Lataa maksuton opas: ESG käytännössä

Sisällys:
1) Milloin CSRD ja ESRS astuvat voimaan?
2) Mikä on ESRS-standardi?
3) ESRS-standardeihin liittyvät määritelmät
4) Monialaiset ESRS-standardit
5) Aihekohtaiset ESRS-standardit
6) Alakohtaiset ESRS-standardit


CSRD-direktiivin ja siihen liittyvien ESRS-standardien toivotaan saamaan aikaan konkreettista muutosta eurooppalaisten organisaatioiden vastuullisuustyöhön ja kestävyysraportointiin. Tavoitteena on tehdä kestävyysraportoinnista yhtä selkeää ja läpinäkyvää kuin taloudellisten tietojen raportoinnista. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan 1) CSRD-direktiivi, joka kertoo mitä tulee tapahtumaan ja milloin sekä 2) ESRS-standardit, joista ilmenee mitä asioita pitää raportoida.

Milloin CSRD ja ESRS astuvat voimaan?

CSRD-raportoinnin käyttöönotto tulee tapahtumaan porrastetusti. Ensimmäinen ryhmä aloittaa raportoinnin vuonna 2025 (vuoden 2024 dataa käyttäen), viimeisen ryhmän valmis raportti pitää julkaista vuonna 2028.

ESRS-standardin-voimaantulo-1* Organisaation pitää täyttää kaksi seuraavasta kolmesta kriteeristä: vähintään 250 työntekijää; liikevaihto vähintään 250 MEUR; taseen loppusumma yli 20 MEUR.
** ja liikevaihto EU:ssa ylittää 150 MEUR tai yrityksen arvopaperit on listattu EU:n säännellyillä markkinoilla. 

Mikä on ESRS-standardi?

ESRS on osa CSRD:tä, joka tuli voimaan vuoden 2023 alussa.

ESRS on uusi kestävän kehityksen raportointistandardi EU:ssa toimiville organisaatioille ja muille EU:ssa liiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Tavoitteena on selkiyttää vastuullisuuteen liittyviä raportointivelvoitteita antamalla näille standardisoidun raportointikehyksen, jonka kaikkien CSRD:n vaikutuspiirissä olevien organisaatioiden tulisi noudattaa.

ESRS koostuu 12 standardista, jotka auttavat raportoimaan organisaation ESG-toimista. Standardien avulla saadaan enemmän uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä organisaatioiden kestävyysraportteihin. Moni standardi keskittyy kvalitatiivisiin arvioihin kvantitatiivisen datan sijaan.

ESRS-standardit

 Standardit on jaoteltu kahteen ryhmään:

 A) Cross-cutting standards (monialaiset standardit):

  1. General Requirements (yleiset vaatimukset)
  2. General Disclosure (yleiset tiedot)

 B) Topical Standards (aihekohtaiset standardit)

  1. ESRS E1: Climate Change (ilmastonmuutos)
  2. ESRS E2: Pollution (pilaantuminen)
  3. ESRS E3: Water and Marine Resources (vesivarat ja merten luonnonvarat)
  4. ESRS E4: Biodiversity and Ecosystems (luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit)
  5. ESRS E5: Circular Economy (resurssien käyttö ja kiertotalous)
  6. ESRS S1: Own Workforce (oma työvoima)
  7. ESRS S2: Workers in the Value Chain (arvoketjun työntekijät)
  8. ESRS S3: Affected Communities (vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt)
  9. ESRS S4: Consumers and End-users (kuluttajat ja loppukäyttäjät)
  10. ESRS G1: Business Conduct (liiketoiminnan harjoittaminen)

Tutustumme kohta tarkemmin jokaiseen standardiin, mutta ennen sitä on hyvä perehtyä keskeisiin määritelmiin ja vaatimuksiin.

ESRS-standardeihin liittyvät määritelmät

Olennaisuusarviointi

Olennaisuusarviointi on pakollinen osa organisaation ESRS:n mukaista kestävyysraportointia. Kaikki ESRS-standardit, ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet ja/tai tietopisteet (datapoints) eivät välttämättä ole olennaisia organisaation näkökulmasta. Siksi lähes jokaista ESRS-standardia ja tiedonantovelvoitetta kohtaan tulee tehdä olennaisuusarviointi.

Olennaisuusarvioinnissa sovelletaan kaksoisolennaisuuden periaatetta, jossa käsitellään sekä organisaation vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan (impact materiality) sekä ympäristön ja yhteiskunnan vaikutusta organisaation toimintaan (financial materiality).

IRO

IRO on lyhenne sanoista Impacts, Risks ja Opportunities (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet). Impact koskee lähinnä vastuullisuusasioita ja organisaation vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Risks ja opportunities -osioissa painopiste on enemmän organisaation taloudellisessa toiminnassa. Yllä mainitussa olennaisuusarvioinnissa kartoitetaan organisaation IRO:t.

Disclosure requirement - DR

DR:t (tiedonantovelvoitteet) ovat ESRS-standardeihin kuuluvat konkreettiset velvoitteet, joita organisaation pitää raportoida (mikäli ne ovat olennaisia). Kaikista tiedonantovelvoitteista ei välttämättä tarvitse raportoida, vaikka standardikin olisi olennainen.

Kaiken kaikkiaan on olemassa 82 tiedonantovelvoitetta ja esimerkiksi ESRS S1-standardiin sisältyy 17 tiedonantovelvoitetta (ESRS S1-1 – ESRS S1-17).

Application requirement / Soveltamisvaatimus

Ohjeet ja vaatimukset olennaisuusarviointeihin ja muihin raportointiin liittyviin seikkoihin kutsutaan ESRS-standardeissa soveltamisvaatimuksiksi (eng. application requirement, AR). Soveltamisvaatimukset antavat tarkentavaa tietoa tiedonantovelvoitteisiin. Alla esimerkki:

Tiedonantovelvoite "ESRS S1-14 — Health and safety indicators" velvoittaa organisaatiota raportoimaan organisaation työturvallisuusjärjestelmästä ja työtapaturmista. Organisaation pitää muun muassa:

  • raportoida organisaation tapaturmataajuudesta ja sattuneista työtapaturmista
  • ilmoittaa kuolemaan johtaneista työtapaturmista
  • ilmoittaa työtapaturmista johtuvat yhteenlasketut poissaolopäivät

Tiedonantovelvoitteeseen liittyvistä soveltamisvaatimuksista (AR 81-AR 97) löytyy muun muassa seuraavat tiedot:

  • mitä katsotaan työtapaturmaksi
  • mitkä matkustamisen aikana tapahtuneet tapaturmat luokitellaan työtapaturmiksi
  • ohjeet tapaturmataajuuden laskemiseen
  • ohjeet poissaolopäivien laskemiseen

New call-to-action

Monialaiset standardit: ESRS 1 and ESRS 2

ESRS 1 ja 2 ovat monialaisia standardeja, joita sovelletaan kaikkiin ESRS-standardeihin.

ESRS 1 – Yleiset vaatimukset (General Requirements)

ESRS 1 antaa yleiset vaatimukset ja määritelmät organisaatioiden kestävyysraportointiin. Tämän lisäksi standardi antaa ohjeet kaksoisolennaisuusarvioinnin (double materiality assessment) tekemiseen. Olennaisuusarvioinnissa tarkastetaan miten ESG-seikat vaikuttavat organisaatioon (vaikutuksen olennaisuus/impact materiality) sekä miten organisaation toiminta ja käytännöt vaikuttavat ESG-seikkoihin (taloudellinen olennaisuus/financial materiality).

Olennaisuusarviointi tulee tehdä kaikista ESRS-standardista ja niiden alakohdista. Poikkeuksia ovat seuraavat kohdat, jotka tulee sisällyttää kaikkiin kestävyysraporttiin:

  • ESRS 1-standardissa mainitut vaatimukset
  • ESRS 2-standardissa mainitut tiedonantovaatimukset (disclosure agreements)
  • Muussa EU-lainsäädännössä esiintyvät vaatimukset (listattu ESRS 2-standardin liitteessä C)
  • (mikäli organisaatio työllistää yli 250 henkilöä) ESRS S1:n tiedonantovaatimukset S1-1 – S1-9

ESRS 2 – Yleiset tiedot (General Disclosures)

ESRS 2:ssa keskitytään neljään pilariin:

  1. Hallinnointi
  2. Strategia
  3. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta
  4. Mittaaminen ja tavoitteet

 Pilarit pohjautuvat TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) IFRS-kehykseen (International Financial Reporting Standards).

Monesta muusta ESRS-standardista eroten, ESRS 2 on pakollinen kaikille organisaatioille. Samasta syystä organisaation olennaisuusarvioinnissa ei tarkastella ESRS 2:n pilareita.

Aihekohtaiset ESRS-standardit

Aihekohtaiset ESRS-standardit antavat kattavan kuvan siitä, miten organisaation toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Aihekohtaiset ESRS-standardit ovat:

  • Ympäristöön liittyvät standardit (ESRS E1 – E5)
  • Sosiaaliseen pilariin liittyvät standardit (ESRS S1 – S4)
  • Hallinnointiin liittyvät standardit (ESRS G1)

Organisaation olennaisuusarviointi määrittää mistä aihekohtaisista standardeista ja näiden standardien alakohdista organisaatio raportoi. Seuraavista luokista pitää kuitenkin aina raportoida:

  • ESRS 2:n tiedonantovaatimukset
  • E1 – Climate change (ilmastonmuutos)
  • S1 – Own workforce (oma työvoima)
    • DR 1-9, mikäli organisaatio työllistää vähintään 250 henkeä

ESRS E1: Ilmastonmuutos (Climate Change)

ESRS E1-standardissa keskitytään ilmastonmuutokseen ja:

  • miten organisaatio mittaa ja seuraa toimintansa vaikutusta ilmastonmuutokseen (E1-5, E1-6, E1-7)
  • mitä tavoitteita organisaatiolla on ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön (E1-1, E1-3, E1-4)
  • mitä suunnitelmia, ohjelmia ja käytäntöjä organisaatiolla on vähentääkseen ilmastonmuutoksen haittoja (E1-2, E1-8, E1-9)

ESRS E2: Pilaantuminen (Pollution)

ESRS E2-standardissa tarkastetaan organisaation vaikutusta luonnon pilaantumiseen. Standardissa pyydetään myös tietoja organisaation tavoitteista ja työstä ilmaston, vesistöjen ja maavarojen pilaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Tietyistä aineista ja niiden käytöstä, muun muassa SVHC-aineista, on myös raportoitava (mikäli se nähdään olennaiseksi).

ESRS E3: Vesivarat ja merten luonnonvarat (Water and Marine Resources)

ESRS E3-standardi tarkastelee vesivarojen käyttöä organisaatiossa sekä mitä veden käyttöön liittyviä tavoitteita, ohjelmia ja käytäntöjä organisaatiossa on.

ESRS E4: Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit (Biodiversity and Ecosystems)

Tässä tarkastellaan organisaation suoraa vaikutusta biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Standardissa pyydetään organisaatiota muun muassa arvioimaan ja varmistamaan, että organisaation liiketoiminta ottaa planetaariset rajat huomioon ja seuraa ja noudattaa EU:n biodiversiteettistrategiaa.

ESRS E5: Resurssien käyttö ja kiertotalous (Circular Economy)

Miten organisaatio hallitsee resurssien elinkaarta? Miten jätteiden huolto ja kierrätys on järjestetty? ESRS E5-standardissa käsitellään kiertotalouteen liittyviä seikkoja, organisaation pitää muun muassa tehdä selvitys organisaation prosesseista, menetelmistä, tavoitteista ja työkaluista kiertotalouteen liittyen.

ESRS S1: Oma työvoima (Own Workforce)

Millaiset organisaation työolot ovat? Tässä yhteydessä on huomioitava muun muassa sosiaalinen vuorovaikutus, palkkakäytänteet sekä työterveys ja -turvallisuus organisaatiossa. Kuten jo aiemmin mainittiin, ESRS S1:n tiedonantovelvoitteet S1-1 – S1-9 on sisällytettävä organisaation kestävyysraporttiin, mikäli organisaatiossa työskentelee vähintään 250 henkilöä. Nämä tiedonantovelvoitteet ovat:

  • Työntekijöihin liittyvät käytänteet (S1-1)
  • Työntekijöiden ja linjaorganisaation väliseen vuorovaikutukseen liittyvät prosessit (S1-2)
  • Käytännöt työntekijöihin kohdistuvien haittojen poistamiseksi ja ilmoittajan suojelemiseksi (S1-3)
  • Miten organisaatio pyrkii poistamaan työstä aiheutuvat vaarat ja riskit ja parantamaan työntekijöiden työoloja (S1-4)
  • Organisaation aika- ja tulossidonnaiset tavoitteet työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien (IRO) hallinnointiin (S1-5)
  • Yleiset tiedot organisaation työntekijöistä (S1-6)
  • Yleiset tiedot organisaation työllistämistä urakoitsijoista (S1-7)
  • Tiedot mahdollisista työehtosopimuksista (S1-8)
  • Tietoa monimuotoisuudesta organisaation johtoportaassa ja ikäjakautumasta koko organisaatiossa (S1-9)

ESRS S2: Arvoketjun työntekijät (Workers in the Value Chain)

ESRS S2-standardissa käsitellään muualla organisaation arvoketjussa työskentelevien oikeuksiin, työoloihin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä seikkoja.

Organisaation on raportoitava muun muassa:

  • palkoista, työtunneista, mahdollisista työehtosopimuksista ja liiton ja organisaation välisistä sopimuksista sekä työturvallisuuteen liittyvistä tekijöistä.
  • muualla arvoketjussa työskentelevien monimuotoisuudesta, koulutus- ja perehdytysmahdollisuuksista sekä väkivaltaa ja ahdistelua ehkäisevistä toimenpiteistä.
  • lapsityövoimaa ja pakkotyötä ehkäisevästä työstä, henkilöstön majoittamisesta, vedestä ja hygieniasta sekä yksityisyyden suojasta.

On tärkeää, että organisaatio on tehnyt kattavan kartoituksen koko sen arvoketjusta. Arvoketjut ovat usein pitkiä ja aina organisaatio ei edes tiedä missä kaikkialla niillä on työntekijöitä. Mikäli organisaation arvoketjussa käytetään lapsityövoimaa tai ilmenee muita ihmisoikeusrikkomuksia, se on eettisten rikkomusten lisäksi valtava maineriski koko organisaatiolle ja sen liiketoiminnalle (esimerkkitapaus vuodelta 2016).

ESRS S3: Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt (Affected Communities)

Tässä standardissa keskitytään yhteisöihin, joihin organisaation toiminta arvioidaan vaikuttavan.

Organisaation pitää muun muassa:

  • tunnistaa ne yhteisöt, joihin toiminta vaikuttaa ja selvittää mitä hyöty- ja haittavaikutuksia yhteisö saa toiminnan takia
  • raportoida organisaation ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta: onko olemassa yhteistyöaloitteita yhteisön kehittämiseksi tai valitusmekanismia organisaation toiminnasta
  • ilmoittaa strategioista ja toimista, joilla pyritään parantamaan organisaation toiminnan vaikutusta alueella oleviin yhteisöihin
  • kuvata järjestelmät ja prosessit, joilla toimien tehokkuutta seurataan

ESRS S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät (Consumers and End-users)

ESRS S4-standardissa tarkastellaan kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuutta, yksityisyydensuojaa ja mahdollisuutta vaikuttaa organisaation toimintaan.

Standardin mukaan organisaation pitää muun muassa tehdä selvitys loppukäyttäjistä:

  • jotka käyttävät haitallisia tuotteita (jotka lisäävät kroonisten tautien riskiä)
  • joiden käyttämät tuotteet tai palvelut heikentävät yksityisyydensuojaa
  • jotka tarvitsevat yksityiskohtaista tietoa tuotteesta tai palvelusta (esim. ohjeet, etiketit, käyttöturvallisuustiedotteet)
  • jotka saattavat olla erityisen alttiita terveys- tai yksityisyyshaitoille
  • jotka saattavat olla erityisen alttiita markkinointi- ja myyntikampanjoille (esim. lapset ja nuoret)

Tämän lisäksi standardissa pyydetään organisaatiota myös ilmoittamaan mahdollisista järjestelmistä, prosesseista ja tavoitteista, jotka mahdollistavat kuluttajan ja organisaation välisen vuorovaikutuksen.

ESRS G1: Liiketoiminnan harjoittaminen (Business Conduct)

ESRS G1-standardi pyytää tietoja organisaation hallintopuolelta. Muun muassa seuraavista seikoista pitää raportoida (mikäli seikat todettiin olennaisiksi olennaisuusarvioinnin yhteydessä):

  • miten hallinnoivat ja valvonnasta vastaavat tahot osallistuvat organisaation yrityskulttuurin muodostamiseen, seurantaan ja edistämiseen
  • miten lainvastaista toimintaa ehkäistään organisaatiossa
  • korruptiota ja lahjontaa vastaiset toimet ja prosessit
  • Ilmoittajansuojeluun (whistleblowing) liittyvät prosessit ja toimet
  • eläintensuojeluun liittyvät käytännöt, prosessit ja toimet
  • tavarantoimittajiin liittyvät käytännöt, prosessit ja toimet
  • tiedot (etenkin pk-yritysten) laskuihin ja maksuihin liittyvistä seikoista

Alakohtaiset ESRS-standardit

Yllä mainittujen ESRS-standardien lisäksi kehitetään paraikaa 8 alakohtaista standardia. Alakohtaiset standardit ovat:

  • Öljy ja kaasu (Oil and Gas)
  • Hiili, louhokset ja kaivostoiminta (Coal, Quarries and Mining)
  • Maantiekuljetus (Road Transport)
  • Maatalous, viljely ja kalastus (Agriculture, Farming and Fisheries)
  • Moottoriajoneuvot (Motor Vehicles)
  • Energiantuotanto ja huoltopalvelut (Energy Production and Utilities)
  • Elintarvikkeet ja juomat (Food and Beverages)
  • Tekstiilit, asusteet, jalkineet ja korut (Textiles, Accessories, Footwear and Jewellery)

Alakohtaisten standardien valmistumista voi seurata EFRAGin sivuilta.

ESRS-standardeihin valmistautuminen voi tuntua valtavalta urakalta. EcoOnlinelta saat apua.

Monen ammattilaisen mukaan suurin haaste ESRS-raportoinnissa on oikean ja luotettavan datan kerääminen. Tämän artikkelin luettuasi olet ehkä huomannut, kuinka paljon tietoa tarvitaan organisaation (ja arvoketjun) eri yksiköistä.

ESG käytännössä -oppaastamme saat hyvän ymmärryksen ESG:hen liittyvistä haasteista organisaation näkökulmasta sekä tiedot, kuinka EcoOnlinen ratkaisut auttavat näiden ongelmien päihittämisessä.

Voit ladata sen alta.

ESG käytännössä - lataa maksuton opas


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

| Kemikaaliturvallisuus
Kaksoisolennaisuuden arviointi

Kaksoismateriaalisuuden arviointi (double materiality assessment) on liiketoiminnan vastuullisuuden arvioinnissa...

| Kemikaaliturvallisuus
PFAS-yhdisteet: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää ”ikuisuuskemikaaleista”

Olet ehkä kuullut PFAS-yhdisteistä, joiden käyttöä on alettu enenevissä määrin rajoittaa. Mutta mitä PFAS-yhdisteet...

| Kemikaaliturvallisuus
Työtapaturma — Mikä se on ja miten siihen varaudutaan?

Työtapaturma on monelle tuttu käsite mutta tästä huolimatta aihe herättää paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Mikä...