GHG-protokolla pähkinänkuoressa

GHG-protokolla on noussut tärkeäksi aloitteeksi monelle vastuullisuuden parissa työskentelevälle. Harva tietää kuitenkin tarkalleen, mitä GHG-protokolla on ja miten se liittyy olennaisiin
direktiiveihin (kuten CSRD) ja standardeihin (kuten ESRS). Tässä artikkelissa selvitämme mitä GHG-protokolla oikeasti on, mihin sitä käytetään ja miksi siitä on hyvä olla tietoinen.

Mikä on GHG protokolla?

GHG-protokolla (engl. greenhouse gas protocol) on maailmanlaajuinen standardi, joka auttaa yrityksiä laskemaan ja raportoimaan
hiilijalanjäljestään yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla. GHG-protokolla ei suoraan velvoita yhtiöitä ja organisaatioita mihinkään, mutta monet direktiivit ja standardit, kuten
Suomessa tärkeässä roolissa oleva CSRD-direktiivi ja siihen kuuluvat ESRS-standardit,
pohjautuvat GHG-protokollaan. Esimerkiksi ESRS-standardeissa mainitut Scope 1, 2 ja 3 -päästöt ovat määritelty GHG-protokollassa.

GHG-protokollan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2001. Se kehitettiin Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) ja Maailman liike-elämän kestävän kehityksen neuvoston (WBCSD) toimesta.
Protokollan tavoitteena on luoda kansainvälisesti standardoitu raportointikehikko yritysten, kansalaisjärjestöjen ja hallitusten ESG-raportointiin ja
päästölaskentaan.

Mikä tekee GHG-protokollasta tärkeän?

Kestävyysraportointi on pikavauhtia siirtymässä standardisoidumpaan, luotettavampaan ja läpinäkyvämpään muotoon.  Euroopan Unionin ja Suomen näkökulmasta suurin vauhdittaja onkin yllä mainittu
CSRD-direktiivi. Yksi direktiivin päätavoitteista on tehdä kestävyysraportoinnista yhtä luotettava ja jäljitettävä kuin taloudellisten tietojen raportoinnista.

Koska CSRD:n ympäristöä ja hiilineutraalisuutta koskevat osiot pohjautuvat GHG-protokollan suosituksiin, yritykset voivat GHG-protokollaan tutustumalla
ymmärtää paremmin päästöraportointivelvoitteitaan ja siihen liittyviä menettelyjä, kuten päästökertoimet. GHG-protokollassa vastataan myös moneen yleiseen
haasteeseen ja kysymykseen päästöraportointiin liittyen.

Sijoittajat hyötyvät GHG-protokollasta, sillä standardoidut päästöraportit ovat vertailukelpoisia. Avoimet ja auditoidut päästöraportit avaavat oven tarkemmille analyyseille ja vertailuille, jotka
eivät ennen olleet mahdollisia.

Yhtiöille ja organisaatioille GHG-protokollan hyötyjä on useampia. Protokollan mukainen päästöraportointi tulee lisäämään vihreän siirtymän mahdollistamia kilpailuetuja entisestään. Avoimet
raportit lisäävät sijoittajien ja muiden sidosryhmien ymmärrystä yritysten ympäristövaikutuksista. Mikäli yrityksen vastuullisuustoiminta on kilpailijoihin verrattuna pidemmällä, se voi myös antaa
selkeän edun kilpailutuksissa. 

Tämän lisäksi protokollan mukainen raportointi voi myös auttaa yritysten päätöksenteossa. Parempi data antaa selkeämmän kuvan tilanteesta ja mahdollistaa siten myös paremman lopputuloksen. Vasta
kun tiedetään varmuudella, mikä liiketoiminnan osa-alue vaikuttaa eniten yrityksen kokonaispäästöihin, voidaan keskittyä päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen. Ilman tätä tietoa yritys saattaa
keskittyä vääriin osa-alueisiin, joiden kautta päästöjä ei vähennetä yhtä paljon. 

Miten GHG-protokolla liittyy muihin viitekehyksiin ja standardeihin?

GHG-protokolla toimii lähtökohtana monelle viitekehykselle, direktiiville ja standardille.

Kuten jo aiemmin mainittiin, EU:ssa CSRD-direktiivin päästöraportointiin liittyvät kohdat perustuvat GHG-protokollaan. Iso-Britanniassa toimiville yrityksille ja organisaatioille
TCFD (Task Force on Climate-Related Disclosures ) ja SECR (Streamlined Energy and Carbon Reporting) ovat tärkeitä ja ajankohtaisia viitekehyksiä. Osana näitä
organisaation on raportoitava useista eri tekijöistä, joihin kuuluu myös kasvihuonekaasupäästöt. Näissäkin kehyksissä sovelletaan GHG-protokollan suosituksia.

Minkälaisen organisaation pitää noudattaa GHG-protokollaa?

Tämä on yleinen kysymys, joka kuitenkin pohjautuu väärään olettamaan. Mikään organisaatio ei suoraan joudu noudattamaan GHG-protokollaa, sillä kyseessä ei ole lakisääteinen vaatimus.
Organisaatiot joutuvat tosin noudattamaan lakeja, direktiivejä ja asetuksia, jotka seuraavat GHG-protokollan suosituksia. Suomessa toimiville yrityksille ja organisaatioille GHG-protokolla on
ajankohtainen, mikäli yrityksen pitää raportoida CSRD-direktiivin mukaisesti. 

Miten päästä alkuun päästöraportoinnissa?

Vuoden 2024 aikana moni organisaatio tulee havahtumaan tarpeeseen ryhtyä keräämään päästödataa tulevien vuosien kestävyysraportteja varten. Esimerkiksi CSRD-direktiivissä päästöraportointi on
vain pieni osa isompaa kokonaisuutta — tiedonantovelvoitteita on kaiken kaikkiaan 82.

Tutustu tarkemmin kestävyysraportoinnin ja ESG:n hyötyihin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin — lue maksuton oppaamme.