Mikä on päästökerroin ja miten se lasketaan?

Mikä on päästökerroin ja miten se lasketaan?

Julkaistu maaliskuuta 25, 2024

Lukuaika 3 min

Yllättävän monelle suomalaiselle yritykselle päästölaskenta ja päästöraportointi eivät ole vapaaehtoisia, vaan niitä vaaditaan lainsäädännön, ESRS-standardien tai asiakkaiden kautta. Päästölaskentaan liittyy monta osatekijöitä, joista suurin ja kenties tärkein ovat päästökertoimet. Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä päästökerroin on, mitä sillä tehdään ja mitä hyötyä siitä oikeasti on.

Maksuton opas: Päästöraportoinnin perusteet

Mikä on päästökerroin ja mihin sitä tarvitaan?

Päästökerroin on arvo, joka yhdistää ilmakehään vapautetun päästön määrän siihen liittyvään toimintaan, joka aiheuttaa kyseisen päästön vapautumisen. Yleisesti ottaen päästöt lasketaan seuraavasti:

Päästöt = Päästöjä aiheuttava toiminta x päästökerroin

Päästöjä aiheuttava toiminta voidaan mitata eri yksiköissä toiminnan tyypistä riippuen. Esimerkkejä toiminnasta ovat:

  • Sähkönkulutus (kWh)
  • Matkan pituus (km)
  • Polttoaineen kulutus (l, kg)

Kullekin toiminnalle on omat päästökertoimet, jotka yleensä ovat vielä sijainti- ja tyyppikohtaisia. Päästökertoimia on siis useampia ja tahtotila on aina käyttää mahdollisimman tarkkaa päästökerrointa. Esimerkiksi EcoOnlinen kestävyysraportointialustan päästökertoimien tietokannassa on tällä hetkellä noin 130 000 päästökerrointa.

Esimerkki päästölaskennasta – sähkön kulutus

Lasketaan seuraavaksi esimerkkiyrityksen sähkönkulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. EcoOnlinen alusta kestävyysraportointiin tekee päästölaskennat automaattisesti, mutta mikäli organisaatiollasi ei ole tuotetta käytössä, on turvauduttava manuaaliseen työhön.

Kerää tarvittavat kulutustiedot

Tiedot sähkönkulutuksesta voidaan saada kolmella eri tavalla.

Sähkömittareista

Ensimmäinen tapa mitata sähkönkulutusta on rakennuksen sähkömittareilla. Kulutettu sähkö mitataan kilowattitunteina (kWh), mikä on sähkönkulutuksen standardiyksikkö. Tätä menetelmää voi hyvin käyttää eri ajanjaksoille.

Sähkölaskuista

Toinen keino seurata sähkönkulutusta on organisaation sähkölaskuista haluamaltasi ajanjaksolta. Laskut voi saada talousosastolta, kiinteistön isännöitsijältä tai ladata suoraan sähköntarjoajan verkkosivuilta.

Rakennuksen mittojen perusteella

Vaikka et pääsisi käsiksi kumpaankaan aiemmin mainittuun tietoon, on silti mahdollista arvioida rakennuksen sähkönkulutusta. Tähän tarvitaan rakennuksen pinta-ala neliömetreinä ja sähkönkulutuksen keskimääräistä arvoa tälle rakennukselle ja pinta-alalle.

Löydä oikeat päästökertoimet ja GWP:t

Kun olet saanut selville sähkönkulutuksesi määrän kWh:na, saatat ihmetellä, mistä tarvittavat päästökertoimet saadaan. Mikäli käytät meidän ohjelmistoamme kestävyysraportointiin, tästä ei tarvitse huolehtia, sillä päästökertoimet on jo määritelty sijainnin perusteella.

Kansallisella tasolla alueilla on omat sähkön päästökertoimensa (tai jopa yksittäisten osavaltioiden/maakuntien/läänien mukaan). Oikean arvon saamiseksi pitää löytää alueen keskimääräinen sähkön päästökerroin. Eri maissa tiedot löytyvät eri lähteistä, Suomessa on suositeltavaa tutustua Energiaviraston laskelmiin ja julkaisuihin (mikäli ohjelmistoamme ei ole käytössä).

An image of the world at night with lights representing electricity

Huom! Monella sivustolla saatetaan keskittyä hiilidioksidipäästöihin mutta on muistettava, että se on vain yksi kuudesta kasvihuonekaasusta. Kaikista kasvihuonekaasuista on löydettävä omat päästökertoimet.

Kun olet löytänyt oikean päästökertoimen sähkölle, sinun on myös löydettävä oikeat GWP-arvot (Global Warming Potential) muille kuin hiilidioksidipäästöille. Esimerkiksi hiilidioksidilla on arvo 1, koska kaikki muut kasvihuonekaasut ovat suhteessa siihen. Metaanin arvo on noin 25 (julkaisuversiosta riippuen), mikä tarkoittaa, että se lämmittää ilmakehää 25 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi.

Uusimmat GWP-arvot löytyvät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennesta arvioinnista.

New call-to-action

Tee päästölaskennat

Kun sähkön kokonaiskulutus, sähkön päästökertoimet ja GWP-arvot on koottu, voidaan suorittaa päästölaskelmat.   

Tässä esimerkissä seuraavat tiedot on kerätty toimipisteen päästölaskentaa varten:  

  • Sähkön kokonaiskulutus - 1000 kWh 
  • CO2:n päästökerroin - 0.300 kg CO2/kWh 
  • CH4:n päästökerroin - 0.000003 kg CH4/kWh  
  • N2O:n päästökerroin - 0.0000005 kg N2O/kWh 
  • CO2:n GWP - 1 
  • CH4:n GWP - 25 
  • N2O:n GWP - 298 

Tyypillisesti sähköntuotannon yhteydessä vapautuu hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4) ja dityppioksidia (N2O) ilmakehään, siksi jokaisen kaasun päästökertoimet ja GWP-arvot ovat tarpeen tässä esimerkissä.

Image - Electricity emission blog

Päästökertoimet ovat myös eri yksiköissä. Ne pitää muuntaa hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e) muun muassa CSRD-direktiivin mukaista päästöraportointia varten.

Laskelmat voi jakaa neljään vaiheeseen: 

Vaihe 1: Sähkön kokonaiskulutus kerrotaan kullakin sähkön päästökertoimella. Tulokseksi saadaan päästökertoimen arvo kullekin sähköntuotannon yhteydessä vapautuvalle kasvihuonekaasulle.

1000 kWh x 0.3 kg CO2/kWh = 300 kgCO2  

1000 kWh x 0.000003 kg CH4/kWh = 0.003 kg CH4  

1000 kWh x 0.0000005 N2O/kWh = 0.0005 kg N2O  

Vaihe 2: Jokaisella kaasulla on edelleen omat arvonsa. Kuten aiemmassa osiossa mainittiin, ne pitää muuntaa CO2e:iksi tai hiiliekvivalenteiksi (CO2e:iksi). Tämä tehdään GWP-arvojen avulla. 

300 kgCO2 x 1 (CO2:n GWP) = 300 kgCO2

0.003 kgCH4 x 25 (CH4:n GWP) = 0.075 kgCO2

0.0005 kg N2O x 298 (N2O:n GWP) = 0.149 kgCO2

Vaihe 3: Kun kaikki arvot ovat samassa yksikössä, ne voidaan laskea yhteen, jolloin saadaan sähkön kokonaispäästöarvo hiilidioksidiekvivalenttina (tCO2e) kyseiselle toimipisteelle/rakennukselle.   

tCO2e = 300 + 0.075 +0.149 = 300.224 kgCO2

Vaihe 4: Mikäli organisaatiossa on useita toimipisteitä tai rakennuksia, vaiheet 1–3 tulee tehdä jokaisesta toimipisteestä, osastosta ja alueesta, joiden päästöt pitää sisällyttää organisaation lopulliseen päästöraporttiin.

Suomessa ja EU:ssa vaaditaan CSRD-direktiivin mukaista raportointia — toisin sanoen päästöraportointiosiossa pitää kategorisoida päästöt Scope 1, 2 ja 3-luokkiin.

Päästökertoimien hyödyt

On helppoa päätellä, että päästökerroin on vain osa matemaattista päästölaskentaa ja että sillä ei ole muuta virkaa kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutosta hillitsevässä työssä. Päästökertoimilla on kuitenkin monta hyötyä, joita raportointikiireessä usein jää huomioimatta.

Suurin hyöty on, että päästökertoimet mahdollistavat datavetoisen päästövähennystavoitteiden laatimisen. Sen sijaan, että tavoitteeksi asettaisi ”hiilipäästöjen vähentämisen”, voidaan pyrkiä ”vähentämään CO2-päästöjä 30 prosentilla”. Ensimmäinen julkaistu kestävyysraportti voi toimia ”perusvuotena” (eng. base year), johon toimintaa voi vertailla. Kun ensimmäisen vuoden eli perusvuoden tiedot on tiedossa, voidaan myös laskea mitä 30 prosentin vähennys tarkoittaisi hiilidioksidiekvivalenteissa.

Päästökertoimet auttavat myös organisaatioita kestävän kehitykseen liittyvässä päätöksenteossa. Erilaisia mallinnuksia ja päätöksiä voidaan vertailla etukäteen vaihtamalla laskuissa käytettävää päästökerrointa toiseen. Tällöin nähdään välittömästi ehdotetun uuden menettelytavan tai ratkaisun (esimerkiksi vihreämpään energiantuotantoon siirtyminen) vaikutukset organisaation kasvihuonekaasupäästöihin.

Kaiken perustana on kuitenkin luotettavat ja ajan tasalla olevat päästökertoimet. Mikäli päästökertoimia haluaa kerätä ja päivittää manuaalisesti, se tulee lisäämään työtaakkaa ja virheiden määrää sekä vähentämään tuottavuutta. EcoOnlinelta saat kuitenkin ratkaisun, joka automatisoi ja hoitaa suuren osan päästölaskennasta puolestasi.

New call-to-action

Sähköinen ratkaisu päästölaskentaan ja kestävyysraportointiin

Kuten tästä artikkelista on ehkä tullut huomattua, on manuaalinen päästölaskenta aikaa vievä ja helposti inhimillisiin virheisiin johtava prosessi. Vuodesta 2012 lähtien sisäiset kestävän kehityksen asiantuntijamme ovat keränneet maailmanlaajuisia päästökertoimia ja toimittaneet niitä organisaatioille kaikkialla maailmassa prosessin yksinkertaistamiseksi.

Ohjelmistomme kestävyysraportointiin tehostaa ja nopeuttaa päästöraportointia automaattisten päästölaskelmien ja luotettavien päästökertoimien avulla. Oletko jo tutustunut ohjelmistoon?

Tutustu ohjelmistoomme kestävyysraportointiin - katso maksuton demo

Tee testi – paljonko tiedät päästökertoimista?

 

 


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

| Työturvallisuus
Uusia velvoitteita lisääntymiselle vaarallisiin altisteisiin liittyen

Syövän torjuntaa koskeva lainsäädäntö laajeni huhtikuun 2024 alussa kattamaan myös lisääntymiselle vaaralliset aineet...

| Työturvallisuus
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) ja kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasut ovat monelle jo tuttuja käsitteitä. Harva voi kuitenkin sataprosenttisella varmuudella kertoa, kuinka...

| Työturvallisuus
ESG-raportointi: direktiivit, standardit ja viitekehykset suurennuslasin alla

ESG-raportointi on termi, jonka usein kuulee kestävän kehityksen keskusteluissa. ESG-raportointi itsessään ei...