Tapaturmataajuus – mitä se kertoo ja miten sitä mitataan?

Työpaikkatapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka tapahtuu työpaikalla, siihen kuuluvalla alueella tai kahden toimipisteen välisellä matkalla. Sattunut työpaikkatapaturma voi ikävässä tilanteessa aiheuttaa työntekijän poissaolon ja johtaa pitkään sairaslomaan. Kun organisaatio haluaa kartoittaa ja mitata poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrää suhteutettuna tehtyihin työtunteihin, on tapaturmataajuus tähän toimiva mittari.

Mikä on tapaturmataajuus?

Tapaturmataajuus on valtakunnallisessa tapaturmatilastoinnissa käytettävä työturvallisuuden mittari. Se on myös yksi käytetyimmistä työturvallisuuden tunnusluvuista yrityksissä Suomessa ja globaalisti. Tapaturmataajuuden avulla on mahdollista seurata tilanteiden kehitystä eri toimialoilla ja eri ammattiryhmissä.

Suomessa tapaturmataajuudessa keskitytään poissaoloa aiheuttaneisiin tapaturmiin, jotka tunnetaan myös lyhenteellä LTI. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista lost-time injury. Itse tapaturmataajuudesta puolestaan käytetään lyhennettä LTIF, joka tulee sanoista lost-time injury frequency.

Miten tapaturmataajuus lasketaan?

Tapaturmataajuudella tarkoitetaan poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien (LTI) lukumäärän suhdetta miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Joissakin maissa käytetään miljoonan tunnin sijaan 200 000 tuntia.

Laskukaavana tapaturmataajuuden laskeminen näyttää tältä:

LTIF = 1 000 000 työtuntia x (LTI / tehty tuntimäärä)

Tapaturmataajuuden yhteydessä voidaan puhua myös tapaturmasuhteesta tai tapaturmien esiintyvyydestä. Tällöin lasketaan poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien (LTI) lukumäärän suhde tiettyä työntekijämäärää kohden. Työntekijämääränä voidaan käyttää tässä esimerkiksi sataa, tuhatta tai sataatuhatta työntekijää.

Miten poissaoloa aiheuttaneita tapaturmia voidaan luokitella?

LTI-luokittelussa tapaturman sattumispäivää ei lasketa työkyvyttömyyspäiväksi. Jos tapaturma aiheuttaa vähintään seuraavaan vuoroon tai työpäivään jatkuvan poissaolon, voidaan käyttää mm. seuraavia LTI-luokituksia:

• LTI1 = yhden päivän poissaolo
• LTI3 = kolmen päivän poissaolo
• LTI30 = 30 päivän poissaolo

Täytyy kuitenkin huomioida, että taajuus- ja esiintyvyysluvut eivät ota huomioon seurausten vakavuutta. Esimerkiksi pysyvät vammat ja kuolemantapaukset muodostavat kaikista työtapaturmista ja ammattitaudeista vain noin yhden prosentin. Vakuutuskorvauksista nämä kuitenkin muodostavat noin 40 prosenttia ja inhimillisistä kärsimyksistä vielä isomman osuuden.

Tapaturmataajuuden hyödyt

Tapaturmataajuus on hyvin suosittu ja siksi myös vertailukelpoinen mittari, joka auttaa johtoa ja muita sidosryhmiä hahmottamaan työturvallisuuden tilannetta verrattuna muihin toimipaikkoihin, osastoihin, yrityksiin tai alakohtaiseen keskiarvoon.

Tapaturmataajuuden heikkoudet

Taajuusluvut eivät ota huomioon seurausten vakavuutta. Kuolemantapaukset tai pitkäaikainen työkyvyttömyys on niitä laskettaessa samanarvoinen kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneen tapauksen kanssa.

Tapaturmataajuus on sitä huonompi mittari, mitä pienemmästä työpaikasta on kyse. Pienemmissä työpaikoissa sattumalla voi olla liian iso vaikutus taajuuteen. Kun työtunteja on vähän, hyppii myös tapaturmataajuus rajusti, kertomatta mitään todellisesta muutoksesta turvallisuustasossa. Alla esimerkki:

100 hengen työpaikalla yksi tapaturma antaa taajuudeksi noin kuusi, ja kolme tapaturmaa noin 19. Tuleeko jostain ei-toivotusta tapahtumasta (kuten henkilön kaatumisesta) poissaoloon johtuva tapaturma vai ei, riippuu monesta tekijästä. Sama pätee isompienkin yritysten eri yksiköiden vertailuun.

Miten organisaation tapaturmataajuutta saadaan alennettua?

Tapaturmataajuus mittaa poissaoloihin johtuneiden työtapaturmien määrää. Siksi taajuuslukua saadaan aidosti alennettua vain tekemällä työpaikasta turvallisemman koko henkilöstölle.

Organisaation turvallisuustason kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä työtä koko linjaorganisaatiolta yritysjohdosta alkaen. Aiheesta on kirjoitettu paljon EcoOnlinen maksuttomissa artikkeleissa ja oppaissa. Pähkinänkuoressa organisaation turvallisuustasoa voidaan nostaa lisäämällä nämä menettelyt työarkeen:

• tapaturmat ja vaaratilanteet ilmoitetaan, tutkitaan ja niistä opitaan
• kaikista töistä toteutetaan riskien arvioinnit ja poistetaan tai alennetaan riskit
• koko henkilöstön turvallisuusosaaminen varmistetaan koulutuksella, tiedotuksella ja osallistamalla heidät turvallisuuteen (mm. turvallisuuskävelyjen kautta)
• työympäristön turvallisuutta tarkkaillaan säännöllisesti (esim. systemaattisesti havainnoimalla)

Työturvallisuuden johtaminen on usein haasteellinen tehtävä. Nykyään valtaosa organisaatioista hyödyntävät pilvipohjaista työturvallisuusohjelmistoa, johon keskitetään kaikki työturvallisuuteen liittyvä data, asiakirjat ja menettelyt. Ohjelmisto automatisoi suuren osan työstä ja mahdollistaa järjestelmällisen ja tehokkaan lähestymistavan turvallisuuteen. Katso lyhyt esittelyvideo ohjelmistostamme EcoOnline EHS, ja tutustu sen antamiin mahdollisuuksiin työturvallisuuden saralla:

Lähteet: Laitinen, H.; Vuorinen, M.; ja Simola, A. 2013. Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma Oy.