Tapaturmataajuus - mitä se kertoo ja miten sitä mitataan?

Tapaturmataajuus - mitä se kertoo ja miten sitä mitataan?

Julkaistu syyskuuta 4, 2023

Lukuaika 4 min

Työpaikkatapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka tapahtuu työpaikalla, siihen kuuluvalla alueella tai kahden toimipisteen välisellä matkalla. Sattunut työpaikkatapaturma voi ikävässä tilanteessa aiheuttaa työntekijän poissaolon ja johtaa pitkään sairaslomaan. Kun organisaatio haluaa kartoittaa ja mitata poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrää suhteutettuna tehtyihin työtunteihin, on tapaturmataajuus tähän toimiva mittari.

Maksuton opas: Opi työturvallisuusjohtamisen perusteet asiantuntijoidemme  laatimalla oppaalla >

Mikä on tapaturmataajuus?

Tapaturmataajuus on valtakunnallisessa tapaturmatilastoinnissa käytettävä työturvallisuuden mittari. Se on myös yksi käytetyimmistä työturvallisuuden tunnusluvuista yrityksissä Suomessa ja globaalisti. Tapaturmataajuuden avulla on mahdollista seurata tilanteiden kehitystä eri toimialoilla ja eri ammattiryhmissä.

Suomessa tapaturmataajuudessa keskitytään poissaoloa aiheuttaneisiin tapaturmiin, jotka tunnetaan myös lyhenteellä LTI. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista lost-time injury. Itse tapaturmataajuudesta puolestaan käytetään lyhennettä LTIF, joka tulee sanoista lost-time injury frequency.

Miten tapaturmataajuus lasketaan?

Tapaturmataajuudella tarkoitetaan poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien (LTI) lukumäärän suhdetta miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Joissakin maissa käytetään miljoonan tunnin sijaan 200 000 tuntia.

Laskukaavana tapaturmataajuuden laskeminen näyttää tältä:

LTIF = 1 000 000 työtuntia x (LTI / tehty tuntimäärä)

Tapaturmataajuuden yhteydessä voidaan puhua myös tapaturmasuhteesta tai tapaturmien esiintyvyydestä. Tällöin lasketaan poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien (LTI) lukumäärän suhde tiettyä työntekijämäärää kohden. Työntekijämääränä voidaan käyttää tässä esimerkiksi sataa, tuhatta tai sataatuhatta työntekijää.

Miten poissaoloa aiheuttaneita tapaturmia voidaan luokitella?

LTI-luokittelussa tapaturman sattumispäivää ei lasketa työkyvyttömyyspäiväksi. Jos tapaturma aiheuttaa vähintään seuraavaan vuoroon tai työpäivään jatkuvan poissaolon, voidaan käyttää mm. seuraavia LTI-luokituksia:

  • LTI1 = yhden päivän poissaolo
  • LTI3 = kolmen päivän poissaolo
  • LTI30 = 30 päivän poissaolo

Täytyy kuitenkin huomioida, että taajuus- ja esiintyvyysluvut eivät ota huomioon seurausten vakavuutta. Esimerkiksi pysyvät vammat ja kuolemantapaukset muodostavat kaikista työtapaturmista ja ammattitaudeista vain noin yhden prosentin. Vakuutuskorvauksista nämä kuitenkin muodostavat noin 40 prosenttia ja inhimillisistä kärsimyksistä vielä isomman osuuden.

New call-to-action

Mikä on hyvä tapaturmataajuus?

Mitään objektiivista vastausta kysymykseen on vaikea saada. Hyvä tapaturmataajuus on subjektiivinen tulkinta. Käytännössä monelle yritykselle vaikuttaa riittävän, jos päästään alle alan keskiarvon. Harva turvallisuusammattilainen katsoo kuitenkaan tätä hyvällä ja esimerkiksi nolla tapaturmaa -ajattelumalli on paljon isommassa suosiossa ammattilaisten keskuudessa. Alla olevaan taulukkoon on kirjattu vuoden 2022 tapaturmataajuudet toimialoittain Suomessa.

Kokonaistaajuus 2021 26.3
Rakentaminen 58.5
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 42.2
Kuljetus ja varastointi 36.1
Kaivostoiminta ja louhinta 35.2
Terveys- ja sosiaalipalvelut 34.0
Majoitus- ja ravitsemustoiminta 31.5
Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto 31.2
Teollisuus 27.7
Tukku- ja vähittäistavarakauppa 27.4
Kuntasektori 25.4
Maa-, metsä- ja kalatalous 24.2
Kiinteistöalan toiminta 20.4
Taiteet, viihde ja virkistys 20.2
Muu palvelutoiminta 14.7
Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pl. kuntasektori 14.6
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 10.9
Ammatillinen tieteellinen ja teknologinen toiminta 9.0
Koulutus 8.6
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 3.3
Informaatio ja viestintä 2.8

Lähde: Tilastopalvelu Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus, 4.9.2023

Tapaturmavakuutuskeskus julkistaa säännöllisesti myös ammattikohtaiset tapaturmataajuudet. Taulukkoon alla on listattu vuoden 2021 ammattitaajuudet.

Ammatti Tapaturmataajuus 2021
Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 160
Rakennustyöntekijät ym. 103
Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 87
Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät 76
Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 76
Rakennusten viimeistelytyöntekijät 73
Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät 72
Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 71
Eläintenkasvattajat 67
Koneasentajat ja -korjaajat 59
Kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 56
Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 55
Rahdinkäsittelijät ja varstotyöntekijät ym. 55
Suojelu ja vartiointityöntekijät 55
Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 53
Tarjoilutyöntekijät 50
Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 49
Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 48
Maalarit ja rakennuspuhdistajat 47
Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esihenkilöt 46
Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat 45
Muut prosessityöntekijät 44
Puutavaran käsittelijät, puusepät ym. 43
Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat 42
Pelto- ja puutarhaviljeilijät 37
Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat 36
Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym. 35
Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät 34
Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 34
Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 33
Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat 31
Muut myyntityöntekijät 30
Työkoneiden kuljettajat 30
Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 30
Myyjät ja kauppiaat 29
Kemianteollisuuden ja valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 29
 Koti-, hotelli ja toimistosiivoojat ym. 28
Urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym. 27
Taiteilijat 27
Valmistusalan avustavat työntekijät 26
Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat 26
Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat 26
Kuljetuksen ja varastoinnin työntekijät 23
Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa 20
Lainopilliset asiantuntijat sekä sosiaalialan ja seurakunnan työntekijät 20
Muut terveydenhuollon asiantuntijat 16
Biotieteiden asiantuntijat 16
Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä keittiöpäälliköt 14
Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 14
Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat 13
Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet 12
Prosessivalvonnan asiantuntijat 12
Muut opetusalan erityisasiantuntijat 11
Ammatillisen koulutuksen opettajat 11
Muut asiakaspalvelutyöntekijät 10
Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 9
Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) 7
Lääkärit 7
Biotieteiden erityisasiantuntijat 6
Yrityspalveluiden välittäjät 5
Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 5
Myynti- ja ostoagentit 5
Arkkitehdit, suunnittelijat ja maanmittaajat 4
Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit 3

Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Ammattikohtainen tilasto osoittaa itse rakentamistyön olevan vieläkin vaarallisempi kuin toimialatilastosta voisi päätellä. Asia on toisinpäin Hallinto- ja tukipalvelutoimialalla - monet hallinnolliset työtehtävät ovat tapaturmien osalta niitä turvallisimpia. Niissä työsuojeluhaasteet ovat yleensä enemmän henkisellä puolella.

Organisaatiotasolla ammattikohtaisia tilastoja kannattaa hyödyntää tarkastelemalla, mitä ammatteja omassa organisaatiossa on ja panostaa tilastojen perusteella vaarallisimpien työsuojeluun, vaikka tapaturmia ei itselle niissä olisikaan sattunut. On voinut vain käydä toistaiseksi hyvä tuuri.

Tapaturmataajuuden hyödyt

Tapaturmataajuus on hyvin suosittu ja siksi myös vertailukelpoinen mittari, joka auttaa johtoa ja muita sidosryhmiä hahmottamaan työturvallisuuden tilannetta verrattuna muihin toimipaikkoihin, osastoihin, yrityksiin tai alakohtaiseen keskiarvoon.

Tapaturmataajuuden heikkoudet

Taajuusluvut eivät ota huomioon seurausten vakavuutta. Kuolemantapaukset tai pitkäaikainen työkyvyttömyys on niitä laskettaessa samanarvoinen kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneen tapauksen kanssa.

Tapaturmataajuus on sitä huonompi mittari, mitä pienemmästä työpaikasta on kyse. Pienemmissä työpaikoissa sattumalla voi olla liian iso vaikutus taajuuteen. Kun työtunteja on vähän, hyppii myös tapaturmataajuus rajusti, kertomatta mitään todellisesta muutoksesta turvallisuustasossa. Alla esimerkki:

100 hengen työpaikalla yksi tapaturma antaa taajuudeksi noin kuusi, ja kolme tapaturmaa noin 19. Tuleeko jostain ei-toivotusta tapahtumasta (kuten henkilön kaatumisesta) poissaoloon johtuva tapaturma vai ei, riippuu monesta tekijästä. Sama pätee isompienkin yritysten eri yksiköiden vertailuun.

Opi tai kertaa lainsäädännön vaatimukset. Ovatko nämä lakivaatimukset hallinnassa sinun työpaikallasi? Lataa opas ja kertaa vaatimukset.

Miten organisaation tapaturmataajuutta saadaan alennettua?

Tapaturmataajuus mittaa poissaoloihin johtuneiden työtapaturmien määrää. Siksi taajuuslukua saadaan aidosti alennettua vain tekemällä työpaikasta turvallisemman koko henkilöstölle.

Organisaation turvallisuustason kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja sinnikästä työtä koko linjaorganisaatiolta yritysjohdosta alkaen. Aiheesta on kirjoitettu paljon EcoOnlinen maksuttomissa artikkeleissa ja oppaissa. Pähkinänkuoressa organisaation turvallisuustasoa voidaan nostaa lisäämällä nämä menettelyt työarkeen:

  • tapaturmat ja vaaratilanteet ilmoitetaan, tutkitaan ja niistä opitaan
  • kaikista töistä toteutetaan riskien arvioinnit ja poistetaan tai alennetaan riskit
  • koko henkilöstön turvallisuusosaaminen varmistetaan koulutuksella, tiedotuksella ja osallistamalla heidät turvallisuuteen (mm. turvallisuuskävelyjen kautta)
  • työympäristön turvallisuutta tarkkaillaan säännöllisesti (esim. systemaattisesti havainnoimalla)

Työturvallisuuden johtaminen on usein haasteellinen tehtävä. Nykyään valtaosa organisaatioista hyödyntävät pilvipohjaista työturvallisuusohjelmistoa, johon keskitetään kaikki työturvallisuuteen liittyvä data, asiakirjat ja menettelyt. Ohjelmisto automatisoi suuren osan työstä ja mahdollistaa järjestelmällisen ja tehokkaan lähestymistavan turvallisuuteen. Katso lyhyt esittelyvideo ohjelmistostamme EcoOnline EHS, ja tutustu sen antamiin mahdollisuuksiin työturvallisuuden saralla:

New call-to-action

Lähteet:
Laitinen, H.; Vuorinen, M.; ja Simola, A. 2013. Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma Oy.


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

| Kemikaaliturvallisuus
Kaksoisolennaisuuden arviointi

Kaksoismateriaalisuuden arviointi (double materiality assessment) on liiketoiminnan vastuullisuuden arvioinnissa...

| Kemikaaliturvallisuus
ESRS pähkinänkuoressa

Noin 50,000 yritystä ja organisaatiota tulevat kohtaamaan merkittäviä muutoksia kestävyysraportoinnin puolella tulevina...

| Kemikaaliturvallisuus
PFAS-yhdisteet: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää ”ikuisuuskemikaaleista”

Olet ehkä kuullut PFAS-yhdisteistä, joiden käyttöä on alettu enenevissä määrin rajoittaa. Mutta mitä PFAS-yhdisteet...