Kuinka välttää ammattitaudit?

Työ ammattitautien torjumisen eteen vaatii osaamista, tahtoa ja välineitä. Se on osa työnantajan lakimääreistä työsuojelutyötä. Ammattitauti kehittyy yleensä hiljalleen ajan kuluessa altisteisessa työssä. Joskus oireet kuitenkin voivat ilmetä jopa yhden altistavan tapahtuman jälkeen.

Esimerkiksi allergia epoksiyhdisteille saattaa kehittyä kertaroiskahduksen seurauksena. Etukäteen ei ole mahdollista ennustaa, kuka saa allergian ja kuka ei. Jos allergia on voimakas, vähäisetkin määrät ainetta ilmassa voivat aiheuttaa uudestaan oireita.

Mikä on ammattitauti?

Ammattitauti on Suomen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut

• fysikaalisesta
• kemiallisesta tai
• biologisesta tekijästä työssä.

Psyykkisen tekijän aiheuttamat sairaudet eivät ole ammattitauteja.

Sairaudet, joiden synnyssä työhön liittyvillä tekijöillä on alle 50 %:n syysosuus, eivät ole ammattitauteja, vaan osittain työperäisiä sairauksia.

Yleisimmät ammattitaudit

 Yleisimpiä ammattitauteja Suomessa ovat

• meluvammat
• hengitystieallergiat
• ihosairaudet
• asbestisairaudet ja
• yläraajojen rasitusvammat.

Suomessa todetaan noin 1 500 uutta ammattitautia vuodessa ja ammattitaudin seurauksena kuolee lähes 100 työntekijää. Suurin osa kuolemaan johtaneista ammattitaudeista on asbestin aiheuttamia syöpiä.

Yleisimmät altisteet ovat

• melu
• asbesti ja silikaattimateriaalit
• kemikaalit (erityisesti pesuaineet, hartsit ja muovit, leikkuunesteet ja kumikemikaalit)
• toistotyö
• kasvi- ja eläinperäiset tekijät (erityisesti jauhot, viljat ja rehut, eläinten epiteeli, karvat ja eritteet, Puumala-virus, punkit ja homeet) sekä
• tärinä.

Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Allergista kosketusihottumaa puolestaan aiheuttavat mm. epoksi- ja kumikemikaalit, metallit ja säilöntäaineet. Suurin osa ammattiastmoista on herkistävien tekijöiden aikaan saamia. Noin neljäsosa ammattiastmoista johtuu kosteusvaurioaltisteista ja homeista.

Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus on toistotyöstä johtuva lateraalinen epikondyliitti eli tenniskyynärpää.

Millä aloilla ammattitaudit ovat yleisimpiä?

Eniten ammattitauteja todetaan

• teollisuudessa (erityisesti metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus; elintarvikkeiden tuotanto; paperi- ja kartonkituotteiden valmistus sekä kulkuneuvojen tuottaminen)
• rakennusalalla
• maataloudessa
• tukku- ja vähittäiskaupassa
• moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksessa sekä
• terveyspalveluissa.

Palvelutyöntekijöistä erityisesti kampaajat, parturit ja kosmetologit sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät ovat riskiryhmiä.

Lähes 80 % vahvistetuista ammattitaudeista kirjataan miehille. Työikäisillä ammattitauteja on erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä.

Kuka korvaa ammattitaudin?

Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan työtapaturma– ja ammattitautivakuutus oli ammattitaudin ilmetessä. Jos vahingoittunut ei ole ilmenemisaikana enää työssä, josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut.

Käytännössä laskun maksaa yksittäinen työnantaja tai toimialan työnantajat yhdessä. Korvauksen piiriin voi kuulua mm. sairaanhoitoa, ammatillista kuntoutusta, päivärahaa ja eläke- sekä hautauskuluja ja perhe-eläkkeitä.

Mitä työnantaja voi tehdä ammattitautien välttämiseksi?

Panostaminen ammattitautien ehkäisyyn työpaikalla on tärkeää. Monessa asiassa onkin saatu vuosien saatossa aikaan kehitystä. Esimerkiksi melutapauksia on nykyään 300 vuosittain, kun niitä vielä 15 vuotta siten oli 1,000. Koneiden ääniä on vaimennettu ja kuulosuojaimia on saatu käyttöön. Meluasetuksen säännökset ja meluntorjuntaohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi motivaattoreiksi.

Työpaikan keinoja ovat mm.

• Työpaikan työturvallisuus– ja terveysriskien arviointi
• Paikkakohtainen kemikaaliriskien arviointi
• Työolojen kehittäminen todettujen riskien osalta
• Asianmukaisiin työtapoihin opastaminen
• Suojainten, apuvälineiden ja henkilönsuojainten käyttöön ja käytön seurantaan panostaminen
• Perehdytys, koulutus ja kampanjointi ammattitautien ehkäisemiseksi ja
• Vaarojen ja ammattitautiepäilyjen ilmoittaminen ja niistä oppimiskäytäntö.

Nykyaikaisilla turvallisuuden johtamisjärjestelmillä pystytään edellä mainitut tehtävät toteuttamaan ja näin varmistumaan, että kaikki voitava on tehty ammattitautien ehkäisemiseksi. Hyvä järjestelmä on digitaalinen, ja se sisältää vastuunjaon prosessit. Näin varmistetaan asioiden hoitaminen loppuun saakka tehokkaasti.

Johtamisjärjestelmään on hyvä kuulua

• koko ajan uusin tieto käytössä olevista ja käytöstä poistuneista kemikaaleista (kemikaaliluettelo)
• kutakin käytössä olevaa ainetta koskeva ajantasainen käyttöturvallisuustiedote, myös käyttäjäystävälliseksi ja helposti esiin saatavissa (esim. QR-koodilla) olevaksi tiivistelmäksi muokattuna
• kemikaalien korvaamistyökalu (vaarattomimman aineen valinta mahdollisimman helppoa)
• kemikaalipakkausten etiketöintimahdollisuus, jos aineita siirretään astiasta toiseen
• kemikaalien riskienarviointiominaisuus ja toimenpidelista riskin hallintaan
• yleinen työturvallisuus- ja terveysriskien arviointi toimenpideluetteloineen
• työtapaturmien, vaarojen ja ammattitautiepäilyjen ilmoitus- ja käsittelykäytäntö
• turvallisuusohjeet ja niiden perehdytysmateriaalit sekä
• työluvat.

Kemikaaliluettelo on perusasia, josta kemikaaliturvallisuus alkaa. Mitä enemmän ja vaarallisempia aineita käytetään, sitä enemmän työtä on. Riskienhallintatyöhön on siksi järkevää hankkia puoliautomaattisia apuvälineitä.

Käyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jossa on tieto mm. aineen tai seoksen ominaisuuksista, riskeistä ja turvallisesta käytöstä. Tiedotteiden tulee olla työntekijöiden saatavilla ja niitä on säilytettävä vähintään 10 vuotta kemikaalin käytön päättymisen jälkeen. Vanhojen käyttöturvallisuustiedotteiden säilyttäminen on tärkeää ammattitautiepäilyjen selvittämisen vuoksi.

Työterveyshuolto on työnantajan apuna

Työnantajan apuna työn altisteiden tunnistamisessa, arvioinnissa ja hallinnassa on koulutetut työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö ja oma työterveyshuolto.

Kun työntekijä hakeutuu työterveyshuollon vastaanotolle työhön liittyvien oireiden vuoksi, työterveyshuollossa voi herätä epäily ammattitaudista. Työterveyshuollolla on työpaikkaselvitysten perusteella tiedot työn altisteista. Tietojen perusteella muodostuu käsitys mahdollisista ammattitaudin aiheuttajasta.

Työpaikan ja työterveyshuollon tulee tehdä tiivistä yhteistyötä ammattitautiepäilyjen yhteydessä. On tarkoituksenmukaista, että työterveyshuolto ilmoittaa kaikista ammattitautiepäilyistä työpaikan työsuojeluhenkilöstölle ja että sekä epäilyt että todetut tapaukset tilastoidaan, jotta niitä voidaan seurata pitkällä aikavälillä. Ammattitautipotilaan vointia ja työssä selviämistä tulee seurata ammattitaudin toteamisen jälkeen. Erityisen tärkeää seuranta on silloin, kun potilas jatkaa altisteisessa työssä.

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta velvoittaa lääkäriä ilmoittamaan ammattitaudin, ammattitautiepäilyn tai työstä johtuneen muun sairaalloisen tilan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.

Työterveyslaitos ylläpitää työperäisten sairauksien rekisteriä, johon kerätään tiedot ammattitaudeista ja niiden epäilyistä.

Mitä ihminen itse voi tehdä?

Ammattitaudit ovat viheliäisiä siinä mielessä, että altistumisen ja taudin välillä voi olla pitkäkin viive. Esimerkiksi kuulovamma syntyy yleensä vuosien kuluessa, jos työntekijä altistuu kovalle melulle. Toisaalta hyvinkin pieni määrä ainetta voi riittää oireiden syntymiseen. Suojautumisen välttämättömyyttä voi olla vaikea ymmärtää.

1. Työntekijän on noudatettava kaikkia työnantajan turvallisuuden ja terveyden ylläpitoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Jos ohjeena on käyttää hengityksensuojainta tai käsiensuojaimia pientäkin ainemäärää käsitellessä, näin on toimittava. Jos työntekijälle on epäselvää, miten toimia, kannattaa kääntyä esimiehen puoleen.

Alla on esimerkki tuotteesta, joka sisältää epoksihartsia. Se voi aiheuttaa mm. allergista