Työtapaturma — Mikä se on ja miten siihen varaudutaan?

Työtapaturma on monelle tuttu käsite mutta tästä huolimatta aihe herättää paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Mikä työtapaturma oikeasti on, minkälaisia tapaturmia vakuutusyhtiö korvaa ja mitä pitää tehdä työtapaturman sattuessa? Vastaukset saat tästä artikkelista. 

Mikä on työtapaturma?

Työtapaturman määritelmä saadaan suoraan laista: 

Tapaturma on odottamaton, äkillinen tapahtuma, jolla on selkeä syy-seuraussuhde vammaan. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin 21–25 §:ssä säädetään. (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015/459 § 20). 

Muun muassa seuraavat tapahtumat lasketaan työtapaturmiin: 

• Työnteon yhteydessä työntekijälle sattunut tapaturma 
• Työtehtävästä johtuvan matkustamisen aikana sattunut tapaturma 
• Asunnon ja työpaikan välisen matkan aikana sattunut tapaturma 
• Työhön liittyvässä koulutus- tai virkistystilaisuudessa sattunut tapaturma  

Mitä työtapaturman sattuessa pitää tehdä? 

Kaikista työtapaturmista pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Vakavista työtapaturmista pitää poikkeuksetta tehdä ilmoitus myös työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. Ilmoitus on tehtävä huolellisesti ja siinä tulee olla määriteltynä se äkillinen syy-seuraustekijä, joka johti vammaan. Kaikki tapaturmat (sekä vakavat läheltä piti -tilanteet) pitää tutkia.  

Lähiomaisille on myös syytä tiedottaa tapahtuneesta ja työtapaturman vakavuudesta riippuen järjestää sisäinen jälkipuinti, jossa käydään läpi tapahtunutta ja autetaan henkilöstöä käsittelemään tilannetta ja lieventämään tapahtumasta johtuvaa stressiä. 

Eri sidosryhmät saattavat myös vaatia muun muassa tilastojen kuten tapaturmataajuuden päivittämistä. Nykyään jo kestävyysraportoinnin näkökulmasta tarvitaan dataa työoloista, tapaturmista ja sekä metodeista, joilla turvallista työpäivää turvataan. Lisäksi yrityksen sisäiseen raportointiin, tiedottamiseen ja tilastointiin on paljon yrityskohtaisia vaatimuksia. 

Työtapaturman taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että vuodessa työtapaturmien kustannukset nousevat noin 2 miljardiin euroon Suomessa. Lisäksi on arvioitu, että työntekijän yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle kolme kertaa työntekijän päiväpalkan (Elinkeinoelämän keskusliitto) mutta todellisuudessa summa voi olla paljon suurempi. Syy tähän johtuu tavasta, millä kustannukset jaetaan.  

Taloudelliset kustannukset jaetaan pääsääntöisesti välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset, jotka maksetaan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, ovat esimerkiksi: 

• työtapaturmaan liittyvät hoitokulut 
• päivärahat 
• tapaturmaeläkkeet. 

Välilliset kustannukset ovat usein moninkertaisia verrattuna välittömiin ja niiden tunnistaminen voi olla hankalaa. Välillisiä kustannuksia ovat muun muassa: 

• työtapaturmasta johtuvat häiriöt ja viivästykset 
• sijaisten hankkimiseen liittyvät kulut 
• tapaturmatutkintaan liittyvät kulut 
• vakavasta onnettomuudesta johtuva mainehaitta. 

Työroolista riippuen voi olla aikaa vievää tai jopa mahdotonta korvata työtapaturmassa loukkaantunut työntekijä. Tämä johtaa usein alhaisempaan tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.  

On myös muistettava, että pienikin vahinko saattaa olla yksilötasolla vakava asia, joka voi hyvinkin johtaa suureen inhimilliseen kärsimykseen. Pienikin vahinko voi johtaa vakaviin ja pitkäkestoisiin seurauksiin, jotka eivät tunnu ilmiselviltä työtapaturman kustannuksia pohdittaessa. Inhimillistä kärsimystä on usein hankalaa mitata ja todentaa taloudellisissa arvoissa. Alla esimerkkejä mahdollisista inhimillistä kärsimystä aiheuttavista yksilötason seurauksista (Mäki, Koskenvesa, 2010):

• Muisti- ja neurologiset ongelmat
• Hiljentynyt sosiaalinen elämä
• Alan vaihto
• Taloudelliset ongelmat
• Huoli tulevaisuudesta
• Taistelu vakuutuskorvauksista
• Harrastuksista luopuminen
• Vaikeuksia arkiaskareissa
• Pitkäkestoista särkyä

Sairauspäivärahaa voidaan myös vähentää tapauksissa, jolloin tapaturman pääasiallisena syynä on ollut vahingoittuneen:

• alkoholin tai huumausaineen vaikutuksenalaisuus (tai lääkeaineen väärinkäyttö)
• tahallinen tai törkeän huolimaton menettely työssä työturvallisuusmääräysten vastaisesti
• muu menettely, johon on liittynyt törkeää huolimattomuutta tai rikollista toimintaa (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015/459 § 61)

Esimerkki: Työntekijä vaikuttaa omalla tekemisellään tapaturman syntymiseen. Todetaan, että työntekijä on toiminut työturvallisuuslainsäädännön ja työnantajan antamien ohjeiden vastaisesti. Toisin sanoen työntekijä on syyllistynyt työsuojelurikokseen. Tällöin sairauspäivärahan ajalta voidaan vähentää päivärahaa jopa 50%.

Työtapaturmat vuonna 2022

Vuonna 2022 sattui: 

• 90 363 työpaikkatapaturmaa 
• 22 303 työmatkatapaturmaa 

Lähde: Tilastosovellus Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus, 10.11.2023

Lue myös artikkelimme ja analyysimme tapaturmataajuudesta ja alakohtaisista taajuuksista. 

Neuvoja työtapaturmien vähentämiseen

On tärkeä pitää mielessä, ettei työtapaturmien vähentämiseen ole yhtä helppoa ja selkeää keinoa, jonka avulla tapaturmataajuus aina menisi laskuun. Tämän sijaan on parempi pitää työtapaturmien vähentämisenä lopputuloksena jatkuvan työturvallisuuden kehittämisen seurauksena. Kehittämällä työturvallisuutta pitkäjänteisesti ja asia kerrallaan luodaan turvallisempi työpaikka, jossa tapahtuu vähemmän työtapaturmia.

Seuraava osio perustuu 14.03.2024 pidettyyn haastatteluun, jossa kuultiin EcoOnlinen työturvallisuusasiantuntijan Tommi Toposen mietteitä työtapaturmien vähentämisestä.

”Jos ikään kuin puhtaalta pöydältä lähdetään miettimään työturvallisuutta, niin työympäristö on yksi niistä seikoista, joiden pitää olla kunnossa. Esimerkiksi vapaiden kulkuväylien, valaistuksen ja ulkokunnossapidon varmistaminen sekä koneiden ja laitteiden oikein sijoittaminen. Työympäristöön liittyy paljon asioita, joiden on oltava kunnossa, mutta niiden on oltava kunnossa, ennen kuin työntekijöiltä voidaan vaatia turvallisia työtapoja,” Toponen toteaa.

”Seuraavaksi olisi hyvä miettiä koko kokonaisuutta. Valitsemalla oikeat koneet ja laitteet tiettyyn tehtävään saadaan ikään kuin automaattisesti moni työturvallisuusasiakin korjattua. Koneiden, laitteiden ja käsityökalujen kuntoa pitää myös seurata,” Toponen jatkaa.

”Henkilöstön tietotasoon ja turvallisuusosaamiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Lisäämällä työturvallisuuskoulutusta ja panostamalla kattavaan perehdytykseen saadaan työntekijöitä suhtautumaan positiivisemmin työturvallisuutta kohtaan,” kommentoi Toponen.

”Turvallisuusjohtaminen käytännössä on myös tärkeä aihe. Oikeanlaisella asenteella ja valmentavalla lähestymisellä työturvallisuuden johtamiseen päästään nopeammin asioiden ytimeen ja aidosti keskustelemaan työntekijöiden kanssa työpaikan työturvallisuudesta. Lisäksi suunnittelemalla ja aikatauluttamalla työt mahdollisimman hyvin voidaan vähentää esimerkiksi väsymystä työssä, sekä fyysisesti että psyykkisesti,” Toponen miettii.

Toposen mielestä työturvallisuutta saisi sisällyttää yhä enemmän organisaation muihin prosesseihin ja projekteihin, jolloin työturvallisuudesta tehtäisiin osa arkista työskentelyä. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa voisi kysyä yleisesti työturvallisuudesta: ”onko olo, että tehtävä työ on turvallista?” tai ”tunnetko, että työpaikalla on turvallista olla?”

Sekä työntekijöiden että johdon sitouttaminen työturvallisuuteen on myös olennainen osa työturvallisuuden johtamista ja työtapaturmien vähentämistä. ”Lähes kaikkiin johdon puheenvuoroihin saisi hyvin lisättyä myös osion työturvallisuudesta. Aina keksii jonkin turvallisuusseikan, jonka voisi mainita. Jos yrityksessä on vireillä jonkinlainen uusi hanke, niin työturvallisuuden näkökulma olisi ehdottomasti hyvä saada mukaan. Usein koko hankekin onnistuu paremmin, kun myös työturvallisuus on huomioitu heti alusta pitäen,” Toponen kommentoi. 

Jatkuva riskien arviointi ja niihin liittyvät korjaavat toimet ovat monella tapaa työturvallisuuden perusta. ”Jatkuvassa riskinarvioinnissa tärkeää on juuri se lähtökohta, että kaikkea ei välttämättä tarvitse saada kuntoon heti, vaan jatkuvasti korjataan asioita ja tehdään työturvallisuudesta hieman parempi tiheämmällä, mutta hallitulla aikataululla.”

Työturvallisuustyötä on syytä tehdä suunnitelmallisesti ja tärkeää on löytää yritykselle sopivia työkaluja. Hyvä käytäntö monelle yritykselle on laatia työturvallisuuden vuosikello, jossa aikataulutetaan kaikki kyseiselle vuodelle kaavaillut työturvallisuuteen liittyvät tehtävät. Etenemistä voi rytmittää kerran kvartaalissa pidettävillä työsuojelutoimikunnan kokouksilla, jossa aidosti seurataan etenemistä suunnitelman mukaan.

”Ei kuitenkaan kannata ahnehtia liikaa kehitysprojekteja samaan aikaan. Jättämällä aikaa parannusten jalkautukseen, työntekijät ehtivät paremmin sisäistämään uudet toimintatavat. Työkaluissa suosin helposti kaikkien tavoitettavissa olevia pilvipalvelupohjaisia ohjelmistoja työturvallisuuteen. Niillä saat kätevimmin kerättyä tietoa, analysoitua sitä ja delegoimaan linjaorganisaatiolle tehtäviä,” Toponen toteaa.  

Haastattelun loppuun Toponen kiteyttää: ”Työturvallisuus on kokonaisuus, joka koostuu monesta pienemmästä purosta. Siksi tahtotila on äärimmäisen tärkeä, yrityksessä on aidosti haluttava kehittää asioita ja lisätä työturvallisuutta. Ei riitä, että laitetaan johtoportaassa tietyt tavoitteet joka vuosi, vaan pitää myös suunnitella ja toteuttaa konkreettisia toimia ympäri vuoden.”

EcoOnlinen työturvallisuusasiantuntijalla Tommi Toposella on jo yli 20 vuoden kokemus työturvallisuuden käytännön parantamisesta, konsultoinnista ja valmennuksesta. Voit tutustua tarkemmin Tommin tarjoamiin koulutuksiin ja valmennuksiin EcoOnlinen asiantuntijapalvelut -sivulta.

Tutkimustuloksia työturvallisuuden kehittämismenetelmistä

1990-luvulla Suomessa tehdyissä tutkimuksissa TR-mittauksista havaittiin, että TR-mittausten kautta saaduilla turvallisuusindekseillä on selvä yhteys tapaturmataajuuteen. Mainio tapa kehittää työturvallisuutta yrityksessä (ja siten vähentää työtapaturmien määrää) on turvautua muun muassa TR-mittauksessa kutsuttuun tukkimiehen kirjanpitoon, jolla saadaan tarkempaa dataa turvallisuustilanteesta.

Työtapaturmien estäminen digitaalisella työkalulla 

Työntekijöistä huolehtiminen ja työstä aiheutuvien riskien vähentäminen on työnantajan lakisääteinen velvoite. Käytännössä työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen on tehtävä, joka ei koskaan lopu ja jossa kohdataan jatkuvasti uusia haasteita. EcoOnlinen ratkaisuilla mahdollistetaan tehokkaat työturvallisuusprosessit, jotka vähentävät tapaturmien määrää ja kehittää turvallisuuskulttuuria organisaatiossa.