Työtapaturma on monelle tuttu käsite mutta tästä huolimatta aihe herättää paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Mikä työtapaturma oikeasti on, minkälaisia tapaturmia vakuutusyhtiö korvaa ja mitä pitää tehdä työtapaturman sattuessa? Vastaukset saat tästä artikkelista.
Mikä on työtapaturma?
Työtapaturman määritelmä saadaan suoraan laista:
Tapaturma on odottamaton, äkillinen tapahtuma, jolla on selkeä syy-seuraussuhde vammaan. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin 21–25 §:ssä säädetään. (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015/459 § 20).
Muun muassa seuraavat tapahtumat lasketaan työtapaturmiin:
- Työnteon yhteydessä työntekijälle sattunut tapaturma
- Työtehtävästä johtuvan matkustamisen aikana sattunut tapaturma
- Asunnon ja työpaikan välisen matkan aikana sattunut tapaturma
- Työhön liittyvässä koulutus- tai virkistystilaisuudessa sattunut tapaturma
Mitä työtapaturman sattuessa pitää tehdä?
Kaikista työtapaturmista pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Vakavista työtapaturmista pitää poikkeuksetta tehdä ilmoitus myös työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. Ilmoitus on tehtävä huolellisesti ja siinä tulee olla määriteltynä se äkillinen syy-seuraustekijä, joka johti vammaan. Kaikki tapaturmat (sekä vakavat läheltä piti -tilanteet) pitää tutkia.
Lähiomaisille on myös syytä tiedottaa tapahtuneesta ja työtapaturman vakavuudesta riippuen järjestää sisäinen jälkipuinti, jossa käydään läpi tapahtunutta ja autetaan henkilöstöä käsittelemään tilannetta ja lieventämään tapahtumasta johtuvaa stressiä.
Eri sidosryhmät saattavat myös vaatia muun muassa tilastojen kuten tapaturmataajuuden päivittämistä. Nykyään jo kestävyysraportoinnin näkökulmasta tarvitaan dataa työoloista, tapaturmista ja sekä metodeista, joilla turvallista työpäivää turvataan. Lisäksi yrityksen sisäiseen raportointiin, tiedottamiseen ja tilastointiin on paljon yrityskohtaisia vaatimuksia.
Työtapaturman taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset
Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että vuodessa työtapaturmien kustannukset nousevat noin 2 miljardiin euroon Suomessa. Lisäksi on arvioitu, että työntekijän yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle kolme kertaa työntekijän päiväpalkan (Elinkeinoelämän keskusliitto) mutta todellisuudessa summa voi olla paljon suurempi. Syy tähän johtuu tavasta, millä kustannukset jaetaan.
Taloudelliset kustannukset jaetaan pääsääntöisesti välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset, jotka maksetaan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, ovat esimerkiksi:
- työtapaturmaan liittyvät hoitokulut
- päivärahat
- tapaturmaeläkkeet.
Välilliset kustannukset ovat usein moninkertaisia verrattuna välittömiin ja niiden tunnistaminen voi olla hankalaa. Välillisiä kustannuksia ovat muun muassa:
- työtapaturmasta johtuvat häiriöt ja viivästykset
- sijaisten hankkimiseen liittyvät kulut
- tapaturmatutkintaan liittyvät kulut
- vakavasta onnettomuudesta johtuva mainehaitta.
Työroolista riippuen voi olla aikaa vievää tai jopa mahdotonta korvata työtapaturmassa loukkaantunut työntekijä. Tämä johtaa usein alhaisempaan tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen.
On myös muistettava, että pienikin vahinko saattaa olla yksilötasolla vakava asia, joka voi hyvinkin johtaa suureen inhimilliseen kärsimykseen. Pienikin vahinko voi johtaa vakaviin ja pitkäkestoisiin seurauksiin, jotka eivät tunnu ilmiselviltä työtapaturman kustannuksia pohdittaessa. Inhimillistä kärsimystä on usein hankalaa mitata ja todentaa taloudellisissa arvoissa. Alla esimerkkejä mahdollisista inhimillistä kärsimystä aiheuttavista yksilötason seurauksista (Mäki, Koskenvesa, 2010):
- Muisti- ja neurologiset ongelmat
- Hiljentynyt sosiaalinen elämä
- Alan vaihto
- Taloudelliset ongelmat
- Huoli tulevaisuudesta
- Taistelu vakuutuskorvauksista
- Harrastuksista luopuminen
- Vaikeuksia arkiaskareissa
- Pitkäkestoista särkyä
Sairauspäivärahaa voidaan myös vähentää tapauksissa, jolloin tapaturman pääasiallisena syynä on ollut vahingoittuneen:
- alkoholin tai huumausaineen vaikutuksenalaisuus (tai lääkeaineen väärinkäyttö)
- tahallinen tai törkeän huolimaton menettely työssä työturvallisuusmääräysten vastaisesti
- muu menettely, johon on liittynyt törkeää huolimattomuutta tai rikollista toimintaa (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015/459 § 61)
Esimerkki: Työntekijä vaikuttaa omalla tekemisellään tapaturman syntymiseen. Todetaan, että työntekijä on toiminut työturvallisuuslainsäädännön ja työnantajan antamien ohjeiden vastaisesti. Toisin sanoen työntekijä on syyllistynyt työsuojelurikokseen. Tällöin sairauspäivärahan ajalta voidaan vähentää päivärahaa jopa 50%.
Työtapaturmat vuonna 2022
Vuonna 2022 sattui:
- 90 363 työpaikkatapaturmaa
- 22 303 työmatkatapaturmaa
Lähde: Tilastosovellus Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus, 10.11.2023
Lue myös artikkelimme ja analyysimme tapaturmataajuudesta ja alakohtaisista taajuuksista.
Työtapaturmien estäminen digitaalisella työkalulla
Työntekijöistä huolehtiminen ja työstä aiheutuvien riskien vähentäminen on työnantajan lakisääteinen velvoite. Käytännössä työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen on tehtävä, joka ei koskaan lopu ja jossa kohdataan jatkuvasti uusia haasteita. EcoOnlinen ratkaisuilla mahdollistetaan tehokkaat työturvallisuusprosessit, jotka vähentävät tapaturmien määrää ja kehittää turvallisuuskulttuuria organisaatiossa.
