Kaksoismateriaalisuuden arviointi (double materiality assessment) on liiketoiminnan vastuullisuuden arvioinnissa ja ESG-raportoinnissa käytetty käsite, joka ottaa huomioon yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä sen taloudellisen suorituskyvyn. Tämä lähestymistapa perustuu vahvaan käsitykseen siitä, että yrityksen menestyksen ja kestävän kehityksen välillä on kiinteä yhteys. Se pyrkii arvioimaan, kuinka yritys huomioi ympäristölliset, sosiaaliset ja hallinnolliset, sekä taloudelliset näkökulmat liiketoiminnassaan.
Kaksoisolennaisuus arvioinnin tekeminen on pakollista yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevan direktiivin (CSRD) mukaan niille yrityksille, joita CSRD direktiivi koskee.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tarkoituksena on tarkastella yritykseen liittyviä kestävyysteemoja kahdesta eri näkökulmasta.
Yritykset ja organisaatiot vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön ("inside-out" näkökulma). Tästä esimerkit liittyvät luonnon pilaantumiseen yrityksen toiminnan seurauksena tai ihmisoikeusrikkomuksiin, jotka tapahtuvat yrityksen arvoketjussa.
Toisesta näkökulmasta (outside-in) erilaiset ilmiöt, kuten ilmastonmuutos ja uudet teknologiat luovat yrityksen ulkopuolelta tulevia riskejä ja mahdollisuuksia, johon yrityksen tulee osata varautua. Taloudellisen materiaalisuuden arvioinnissa keskitytään yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja sen vaikutukseen liiketoiminnan kestävyyteen. Tämä voi liittyä esimerkiksi taloudellisiin tuloksiin, riskienhallintaan, liiketoiminnan eettisyyteen ja taloudelliseen läpinäkyvyyteen.
Kaksoismateriaalisuuden arviointi edellyttää yrityksiltä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä liittyen sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviin aspekteihin. Tällainen arviointi mahdollistaa yrityksen ja sen sidosryhmien välisen vuoropuhelun ja ymmärryksen siitä, kuinka yritys aikoo tasapainottaa liiketoimintansa taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat.
Miten kaksoisolennaisuuden arviointi toteutetaan käytännössä?
Kaksoismateriaalisuuden arvioinnin toteuttaminen käytännössä vaatii huolellista suunnittelua ja sitoutumista vastuullisuuden periaatteisiin.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin avulla yritys varmistaa, että vastuullisuusraportoinnissa keskitytään aiheisiin, jotka ovat organisaation ja sen sidosryhmien kannalta olennaisimpia. Olennaisiin aiheisiin perustuva raportti ja strategia lisäävät läpinäkyvyyttä, parantavat päätöksentekoa ja varmistavat, että aika ja resurssit keskitetään niihin aiheisiin, joilla on eniten merkitystä sekä organisaatiolle, sen sidosryhmille, että yhteiskunnalle yleensä.
1. Sidosryhmien tunnistaminen
Määrittele keskeiset sidosryhmät, jotka vaikuttavat tai ovat vaikuttuneet yrityksen toiminnasta. Tämä voi sisältää asiakkaat, työntekijät, sijoittajat, yhteisöt, hallitukset ja muut relevantit tahot.
2. Materiaalisuusarvioinnin aloittaminen
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin pohjana käytetään ESRS-standardeja, joiden avulla yritys voi analysoida oman toimintansa vaikutusta standardeissa eriteltyihin aiheisiin. Tietyt kohdat voivat olla organisaatiolle relevantimpia kuin toiset — muutamat kohdat, kuten Scope 1-, 2-, ja 3 -päästöistä raportointi, ovat pakollisia CSRD-direktiivin myötä.
3. Määrittele vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Tässä vaiheessa organisaation tulisi määritellä ovatko edellisessä vaiheessa tunnistetut asiat todella olennaisia organisaation kannalta ja tulisiko ne sisällyttää organisaation vastuullisuusraportointiin. Olennaisuuden määrittely voi olla haastava tehtävä, sillä asioita pystyy tarkastelemaan monesta näkökulmasta ja ne voivat olla samaan aikaan positiivisia tai negatiivisia, potentiaalisia ja niiden vaikutusten aikavälit voivat vaihdella.
Analysoinnin onnistumisen kannalta organisaation tulisikin osallistaa kaikki olennaiset sidosryhmät ja yrityksen eri osastojen työntekijät, jotka osaisivat antaa jokaisesta teemasta asiantuntevan mielipiteen. Sidosryhmiä voidaan osallistaa esimerkiksi haastatteluiden tai kyselyiden avulla.
4. Taloudellisten vaikutusten riskien ja mahdollisuuksien arviointi
Taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon monia teemoja aina ihmisoikeuksien toteutumisesta luonnon suojelemiseen. Taloudellisia riskejä tulee myös arvioida eri aikaväleillä.
Taloudellisia riskejä tarkasteltaessa voidaan arvioida esimerkiksi sitä, kuinka riippuvainen organisaatio on toiminnastaan maissa, jossa on maariskitekijöitä, kuten valtiollinen epävakaus, lapsityövoima tai yleisten ihmisoikeuksien heikko toteutuminen.
Jos organisaation toiminnasta paljastuu esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä, se voi johtaa oikeudenkäynteihin ja sitä kautta taloudellisiin tappioihin mainehaittojen ja myynnin vähenemisen seurauksena. Myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviontiin kannattaa osallistaa sidosryhmiä ja asiantuntijoita, jotta analyysista tulee mahdollisimman relevantti.
5. Yhteenveto vaikutuksista
Kun kaikki vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu, organisaatio voi laatia erilliset listat (korkeasta matalaan olennaisuuspisteytykseen) kielteisistä vaikutuksista, myönteisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tiedot voidaan sisällyttää esimerkiksi matriisiin, jonka avulla tieto saadaan visualisoitua selkeäksi. Tietojen esittämiseen voidaan käyttää myös erilaisia taulukoita, jolloin tekstiä saadaan enemmän.
6. Tiedon sisällyttäminen yrityksen strategiaan
CSRD edellyttää, että yritykset ilmoittavat jokaisen olennaiseksi määritellyn kestävään kehitykseen liittyvän asian osalta, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttamassa ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutustensa hallitsemiseksi. Näin ollen yritysten on julkistettava kullekin kestävän kehityksen toimenpiteelle asettamiensa mittareiden ja tavoitteiden lisäksi myös toimintatavat ja toimintasuunnitelmat, joita ne toteuttavat tavoitteidensa saavuttamiseksi
Lisäksi CSRD:ssä edellytetään, että yritykset ilmoittavat, miten ne ottavat kestävyysasiat huomioon strategisessa suunnittelussaan. Tähän sisältyy katsaus siihen, miten olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät yrityksen liiketoimintamalliin markkina-asemaan ja arvoketjuun tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että CSRD:n vaatimukset johtavat kasvavaan tarpeeseen ottaa huomioon kestävään kehitykseen kohdistuvat vaikutukset ja ottaa pidemmän aikavälin näkökulma huomioon yritysstrategiaa kehitettäessä. Toimintasuunnitelmien julkistaminen edellyttää myös, että yritykset muotoilevat uskottavasti, miten ne varmistavat, että kestävyysasioita käsitellään organisaatiossa, ja mitkä organisaation osat on otettava mukaan.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin avulla organisaatiot saavat kattavat lähtötiedot siitä, miten muodostaa yritysstrategia mahdollisimman vastuulliseksi ja kilpailukykyiseksi.
CSRD-raportointi helppokäyttöisellä työkalulla
Olennaisuusarviointi on tärkeä osa CSRD:n mukaista raportointia, mutta se on vasta alkua.
Arvioinnin jälkeen pitää kerätä kaikki tarvittava data yhteen paikkaan, varmistaa datan aitous ja muuntaa kaikki tiedot auditointikelpoiseksi raportiksi.
Ohjelmistomme kestävyysraportointiin on suureksi avuksi näissä tehtävissä. Klikkaa alla olevaa banneria ja katso videomme ratkaisusta!
