Työturvallisuuden mittaaminen

Työturvallisuuden mittaaminen

Julkaistu toukokuuta 12, 2021

Lukuaika 1 min

Peter Druckeria lainaten: “Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa”.

On siksi tärkeää, että mitataan oikeita asioita. Jos mitataan vääriä asioita, ajaudutaan harhapoluille.

Maksuton opas: Opi työturvallisuusjohtamisen perusteet asiantuntijoidemme  laatimalla oppaalla >

Tapaturmataajuus perusindikaattorina


Tyypillinen työturvallisuustason mittaluku on tapaturmien määrä suhteutettuna tehtyihin työtunteihin organisaation eri yksiköissä. Suomessa yksikkönä käytetään yleisimmin tapaturmataajuutta, eli poissaoloihin johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Tämä on ns. reaktiivinen indikaattori: seurausta aikaisemmista turvallisuuden hallintaan liittyvistä toimista (tai niiden puutteesta).

Tämän indikaattorin etuna on, että eri organisaatioita on helppo verrata keskenään. Ongelmallista indikaattorissa on kuitenkin, että tapaturmien ilmenemiseen vaikuttavat hallinnan lisäksi myös satunnaiset tekijät, ja tämä on yhä merkityksellisempää, kun lähestytään nollaa tapaturmaa pienissä organisaatioissa.

Nolla tapaturmaa voi johtua onnesta, ja toisaalta 1-2 LTI:tä (tapaturma, joka johtaa työajan menetykseen, sairauspoissaoloon) voi johtua myös huonosta onnesta. Siksi on tärkeää ilmoittaa - indikaattorin herkkyyden lisäämiseksi - kaikista loukkaantumisista (TRI) mukaan lukien

  • tapaturmasta johtuva työajan menetys (LTI),
  • korvaavaan työhön pystyvistä tapaturmatapauksista (RWC) ja
  • lääkärin hoitoa vaativista tapauksista (MTC).

Kuinka mitata oikeaa asiaa?

Varmista, että mittaamasi tiedot liittyvät siihen, mitä haluatte saavuttaa organisaatiossanne. Älä unohda suuria vaaroja, kuten tulipaloa ja räjähdystä - niitä esiintyy harvoin, mutta niillä on toteutuessaan vakavia seurauksia myös henkilöille. On hyvä asettaa myös kemikaali- palo- ja prosessiturvallisuudelle tavoitteita ja mittareita.

Jos organisaatio asettaa tavoitteekseen nolla tapaturmaa, tavoitteen tulee johtaa työturvallisuuden aktiiviseen hallintaan. Tämä edellyttää monia toimenpiteitä, kuten

  • systemaattista vaarojen tunnistamista ja arviointia,
  • vaara-, läheltä-piti tilanteista ja tapaturmista ilmoittamista ja niistä oppimista tutkimalla,
  • turvallisuushavaintojen ja tarkastusten tekemistä.

Puutteiden on johdettava toteutettaviin toimiin. Tapaturmatutkinnan lisäksi kyse on organisaation ennakoivasta työturvallisuustyöstä, joka ulottuu tapaturmia ennaltaehkäiseviin toimiin. Jopa reaktiivisen onnettomuustutkinnan yhteydessä saatujen kokemusten tarkoitus on johtaa ennalta ehkäiseviin toimiin. Riskinarviointi ei ole vain työhön liittyvien vaarojen ja riskien arviointia, joka tehdään kerran vuodessa kaikkien toimintojen osalta, vaan myös esimerkiksi

  • työlupakäytäntöön liittyvää riskiarviointia,
  • työpaikkariskin arviointia ja
  • viime hetken riskinarviointia.

New call-to-action

Kiinnitä tavoitteita myös suorituksiin


On tärkeää seurata aktiivista ihmisten toimintaa, joka johtaa työtapaturmien määrän vähenemiseen tai saavutetun tason ylläpitämiseen. Ihmiset ovat motivoituneempia osallistumaan työturvallisuuden edistämiseen, kun keskitytään asioihin, joihin he voivat itse vaikuttaa ja jotka johtavat mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti, positiivisiin tuloksiin (aktiiviset tehtävät ja toimet), kuin silloin kun keskitytään asioihin, joille ei enää pystytä tekemään mitään. Siksi ns. laahaaviin, negatiivisiin ja epävarmoihin tavoitteisiin (tapaturmat) ei pelkästään voi tukeutua.

Joten neuvoni on: Sovi, mitä aktiivista työtä on tehtävä organisaation turvallisuustoiminnan parantamiseksi ja keskity siihen. Jos on tarpeen verrata eri toimipaikkoja ja liiketoiminta-alueita, tiedot voidaan normalisoida esimerkiksi käyttämällä nimittäjänä todellista työaikaa. Onnistuu!

New call-to-action

Voisimmeko auttaa?


Autamme mielellämme organisaatiotasi tekemään työturvallisuuden ja -terveyden hallinnasta helpompaa ja saavuttamaan paremman työturvallisuuden tason. Tutustu EcoOnline EHS -ohjelmistoomme, joka antaa organisaatiollesi kaiken, mitä tarvitset työturvallisuuden seurantaan.

Tutustu ohjelmistoomme työturvallisuuden johtamiseen - katso maksuton demo


Kirjoittaja Pieter Jan Bots

EHSQ & PS Specialist | EcoOnline

Pieter Jan on kemiantekniikan DI ja hänellä on noin 30 vuoden prosessitekniikan ja turvallisuustekniikan kokemus prosessiteollisuuden ja investointiprojektien toimialoilta. Hän on toiminut eri insinööritoimistoissa prosessi-, projekti- ja prosessiturvallisuusinsinöörinä. Tämän jälkeen hän on toiminut työturvallisuus- ja prosessiturvallisuuspäällikkönä sekä turvallisuus- ja ympäristöjohtajana. Vuonna 2016 hän aloitti konsulttina 3T Ratkaisuilla, joka sulautui EcoOnlineen syyskuussa 2018.

Lue seuraavaksi

| Työturvallisuus
Mikä on päästökerroin ja miten se lasketaan?

Yllättävän monelle suomalaiselle yritykselle päästölaskenta ja päästöraportointi eivät ole vapaaehtoisia, vaan niitä...

| Työturvallisuus
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) ja kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasut ovat monelle jo tuttuja käsitteitä. Harva voi kuitenkin sataprosenttisella varmuudella kertoa, kuinka...

| Työturvallisuus
ESG-raportointi: direktiivit, standardit ja viitekehykset suurennuslasin alla

ESG-raportointi on termi, jonka usein kuulee kestävän kehityksen keskusteluissa. ESG-raportointi itsessään ei...