PFAS-yhdisteet: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää ”ikuisuuskemikaaleista”

PFAS-yhdisteet: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää ”ikuisuuskemikaaleista”

Julkaistu joulukuuta 5, 2023

Lukuaika 3 min

Olet ehkä kuullut PFAS-yhdisteistä, joiden käyttöä on alettu enenevissä määrin rajoittaa. Mutta mitä PFAS-yhdisteet oikeastaan ovat ja missä niitä esiintyy? Millaisia haittoja ne voivat aiheuttaa? Entä mitä työpaikalla tulisi huomioida PFAS-yhdisteiden suhteen? Tästä artikkelista löydät vastauksia muun muassa näihin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Testaa itsesi: Tunnistatko nämä 10 terveydelle haitallista kemikaalia? 

Sisällys:

  1. Mitä PFAS-yhdisteet ovat ja missä tuotteissa niitä esiintyy?
  2. Millaisia haittoja PFAS-yhdisteet voivat aiheuttaa?
  3. Miten PFAS-yhdisteille altistumista voidaan vähentää?
  4. Lainsäädännölliset rajoitteet

Mitä PFAS-yhdisteet ovat ja missä tuotteissa niitä esiintyy?

PFAS-yhdisteet eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet ovat hiilivetyketjuja, joissa osa vetyatomeista tai kaikki niistä on korvattu fluorilla (kuva alla). Merkittävimpiin PFAS-yhdisteisiin kuuluvat mm. PFOS eli perfluorioktaanisulfonihappo ja PFOA eli perfluorioktaanihappo. Erilaisia PFAS-yhdisteitä on THL:n mukaan jopa miljoonia.

PFAS-molekyylin perusrakennePFAS-molekyylin perusrakenne.

PFAS-yhdisteet kestävät korkeita lämpötiloja ja hylkivät rasvaa, vettä ja likaa. Näiden suotuisien ominaisuuksiensa vuoksi PFAS-yhdisteitä on käytetty 1950-luvulta lähtien monilla eri teollisuudenaloilla ja lukuisissa kuluttajakäyttöönkin suunnatuissa tuotteissa.

Esimerkkejä tuoteryhmistä ovat mm. sähkölaitteet, vettä ja likaa hylkivät vaatteet, matot ja huonekalut, pinnoitetut paistinpannut ja kattilat, sammutusvaahdot sekä voiteluaineet, kuten suksivoiteet. Lisäksi PFAS-yhdisteet ovat tärkeitä monissa teollisissa prosesseissa, kuten metallien päällystyksessä, kemikaalien tuotannossa, bioteknisten tuotteiden valmistuksessa ja öljyn ja kaasun jalostuksessa.

Millaisia haittoja PFAS-yhdisteet voivat aiheuttaa?

PFAS-yhdisteiden kemiallinen rakenne on hyvin kestävä niissä esiintyvien hiili-fluori-sidosten takia, mikä on hyödyksi edellä kuvatuissa käytöissä. Valitettavasti PFAS-yhdisteiden kestävästä rakenteesta kuitenkin aiheutuu myös niiden erittäin hidas hajoaminen ympäristössä. Yhdisteitä kutsutaankin pysyvyytensä vuoksi ”ikuisuuskemikaaleiksi”.

PFAS-yhdisteiden laajan käytön myötä niitä pääsee jatkuvasti leviämään ympäristöön kaikkialla maailmassa. Tämä yhdistettynä kemiallisen rakenteen pysyvyyteen aiheuttaa PFAS-yhdisteiden kertymistä ympäristöön, mistä seuraa merkittäviä haittoja, kuten maaperän ja pohja- ja juomavesien saastumista.

PFAS-yhdisteiden kiertokulkuPFAS-yhdisteiden kiertokulku.

Edellä kuvattujen ympäristöhaittojen ohella PFAS-yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa. Näin ollen ihmiset ja muut eliöt altistuvat jatkuvasti yhä suuremmille pitoisuuksille PFAS-yhdisteitä. Merkittävin altistumislähde ihmiselle on ravinto, mutta PFAS-altistumista tapahtuu myös kuluttajatuotteiden ja ympäristön kautta.

Altistuminen PFAS-yhdisteille on ongelmallista, sillä niiden epäillään aiheuttavan monenlaisia haittoja ihmisen terveydelle. Ne kertyvät elimistössä veren proteiineihin, munuaisiin ja maksaan heikon erittyvyytensä takia. Useiden PFAS-yhdisteiden epäillään aiheuttavan syöpää. Muita mahdollisia PFAS-altistumisesta koituvia terveyshaittoja ovat esimerkiksi lasten immuunivasteen heikentyminen, kolesterolitasojen nousu sekä vaikutukset maksan toimintaan, tulehdusalttiuteen, hormonitoimintaan ja lisääntymisterveyteen.

On kuitenkin huomioitava, että kaikista edellä mainituista vaikutuksista näyttö ei ole vielä varmaa ­– ja toisaalta muita terveydelle haitallisia vaikutuksia saattaa olla vielä kokonaan havaitsematta. Kaikista PFAS-yhdisteiden haitoista ei siis luultavimmin olla vielä selvillä. Tähän vaikuttavat omalta osaltaan esimerkiksi liikesalaisuudet, joiden vuoksi monista PFAS-yhdisteistä on hankalaa saada tietoa.

Terveydelle haitalliset kemikaalit työpaikalla

Miten PFAS-yhdisteille altistumista voidaan vähentää?

Kuten edellä kuvattiin, PFAS-yhdisteitä on käytetty laajasti jo vuosikymmeniä, ja niitä on levinnyt jatkuvasti ympäristöön. Näin ollen PFAS-yhdisteille altistuu käytännössä jokainen ja altistuminen alkaa jo ennen syntymää äidin verenkierron kautta. Altistumista onkin mahdotonta täysin estää. Työpaikoilla PFAS-yhdisteille altistuminen voidaan kuitenkin minimoida noudattamalla kemikaalilainsäädännön velvoitteita ja huolehtimalla työturvallisuudesta.

Ensimmäinen askel PFAS-altistuksen vähentämiseen on pitää työpaikan kemikaaliluettelo ajan tasalla ja selvittää käyttöturvallisuustiedotteista, sisältävätkö jotkin tuotteet PFAS-yhdisteitä. Kemikaalin sisältämät aineosat on eritelty KTT:n kohdassa 3, josta voi etsiä esimerkiksi termejä per- tai polyfluoratut tensidit. Aineosien hakemisessa on hyödyksi Chemical Managerin Reports & Analytics -moduulista löytyvä aineosaraportti.

Jos työpaikalla käytetään PFAS-yhdisteitä sisältäviä kemikaaleja, ne tulee ensisijaisesti pyrkiä korvaamaan vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Kemikaalilainsäädäntö velvoittaa tähän haitallisten kemikaalien kohdalla, jotta altistuminen ja mahdolliset päästöt saadaan minimoitua. Chemical Managerin korvaamismoduuli auttaa työssä. Jos kemikaalin korvaaminen ei ole mahdollista, kannattaa pohtia voisiko kemikaalimääriä tai altistuvien henkilöiden lukumäärää pienentää.

Korvaamisharkinnan ohella on aina ensiarvoisen tärkeää huolehtia työntekijöiden perehdytyksestä turvallisiin työtapoihin ja mahdollisten henkilönsuojainten käyttöön. Myös tuotteiden oikeat varastointitavat ja kemikaalijätteiden asianmukainen käsittely on syytä huomioida ja noudattaa KTT:lla (kohdat 7 ja 13) annettuja ohjeita. Näin sekä työntekijöiden että ympäristön altistuminen kemikaaleille jää mahdollisimman vähäiseksi kaikissa käytön vaiheissa.

Työntekijöillä tulee myös aina olla pääsy ajantasaisiin kemikaalitietoihin. Tämä taataan vaivattomasti sähköisen järjestelmän, kuten Chemical Managerin avulla. Edellä mainitut asiat tulee huomioida aina kemikaalien kanssa työskenneltäessä ja merkitys vain kasvaa, jos työpaikalla esiintyy PFAS-yhdisteiden kaltaisia haitallisiksi tunnettuja aineita.

PFAS-yhdisteiden tapauksessa on yleisten kemikaalilainsäädännön velvoitteiden lisäksi huomioitava niiden käyttöä koskevat erilliset rajoitteet. Näistä kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa.

Terveydelle haitalliset kemikaalit - onko teillä näitä terveydelle haitallisia kemikaaleja työpaikalla? Katso listalta.

Lainsäädännölliset rajoitteet

Tähän mennessä yksittäisten PFAS-yhdisteiden käyttöä ja pääsyä ympäristöön on pyritty kieltämään ja rajoittamaan kansainvälisessä Tukholman sopimuksessa ja EU-lainsäädännössä. PFOS (perfluorioktaanisulfonihappo) on sisältynyt Tukholman sopimukseen vuodesta 2009, PFOA (perfluorioktaanihappo) lisättiin siihen vuonna 2019 ja PFHxS (perfluoriheksaanihappo) vuonna 2022. EU-lainsäädännössä Tukholman sopimuksen velvoitteet edellä mainittuja yhdisteitä koskien on sisällytetty niin kutsuttuun POP-asetukseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä). Lisäksi helmikuussa 2023 astui voimaan perfluorattuja karboksyylihappoja (C9-14 PFCAs) koskeva REACH-rajoitus. (ECHA:n julkaisu aiheesta)

Edellä mainittujen lisäksi useampi PFAS-yhdiste on tunnistettu EU:ssa nk. erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi (substance of very high concern, SVHC). Tämä tarkoittaa, että kyseisten aineiden markkinointiin ja käyttöön liittyy erityisiä velvoitteita, ja aineet mahdollisesti asetetaan tulevaisuudessa luvanvaraisiksi EU:ssa. SVHC-listalle eli kandidaattilistalle sisältyvät mm. PFOA, perfluoratut karboksyylihapot (C9-14 PFCAs) ja kolme PFAS-yhdisteiden ryhmää. Tarkemmat tiedot SVHC-aineista ja lisätietoa aiheesta löydät ECHAn kandidaattilistasivun kautta.

On kuitenkin mahdollista, että PFAS-yhdisteitä säädellään jatkossa ryhmänä EU-tasolla. Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) on nimittäin käsittelyssä viiden EU-jäsenmaan tammikuussa 2023 jättämä ehdotus laajasta PFAS-yhdisteiden valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä koskevasta rajoituksesta. Voimaan tullessaan rajoitus koskisi Tukesin mukaan noin 10 000:ta PFAS-yhdistettä sellaisenaan, aineosina, seoksissa tai esineissä. Lisätietoa rajoitusehdotuksesta ja sen käsittelyn vaiheista löydät ECHAn sivuilta.

Käsittelyssä on myös erillinen rajoitusehdotus PFAS-yhdisteiden käytöstä sammutusvaahdoissa. Rajoituksella halutaan kieltää PFAS-yhdisteitä sisältävien sammutusvaahtojen käyttö ja markkinoille saattaminen EU:ssa. Kyseiselle rajoitukselle on saatu ECHAn asiantuntijoiden tuki ja Euroopan komissio päättää seuraavaksi sen voimaantulosta. Lisätietoa rajoitusehdotuksesta löydät ECHAn sivuilta.

Kemikaalilainsäädännön ohella EU:ssa on asetettu raja-arvoja PFAS-yhdisteiden pitoisuuksille elintarvikkeissa ja juomavedessä. Vuoden 2023 alusta elintarvikkeiden raja-arvoja on sovellettu kananmunille, kalalle, äyriäisille ja simpukoille sekä tuotanto- ja riistaeläinten lihalle ja sisäelimille. Raja-arvot on annettu komission asetuksessa (EU) 2023/915. Juomavettä puolestaan säädellään EU:n juomavesidirektiivissä ((EU) 2020/2184). Direktiivissä on lueteltu 20 juomavedestä seurattavaa PFAS-yhdistettä, joiden summapitoisuudelle on annettu raja-arvo.

New call-to-action

 

 


Kirjoittaja Mai Kirveskari

Mai (DI, kemian tekniikka) työskentelee EcoOnlinella kemikaaliturvallisuuden tuotespesialistina ja kouluttajana. Hänellä on 10 vuoden kokemus kemikaalitiedon hallinnan ja kemikaalien turvallisen käytön kehittämisen parissa.

Lue seuraavaksi

| Kemikaaliturvallisuus
Kaksoisolennaisuuden arviointi

Kaksoismateriaalisuuden arviointi (double materiality assessment) on liiketoiminnan vastuullisuuden arvioinnissa...

| Kemikaaliturvallisuus
ESRS pähkinänkuoressa

Noin 50,000 yritystä ja organisaatiota tulevat kohtaamaan merkittäviä muutoksia kestävyysraportoinnin puolella tulevina...

| Kemikaaliturvallisuus
Työtapaturma — Mikä se on ja miten siihen varaudutaan?

Työtapaturma on monelle tuttu käsite mutta tästä huolimatta aihe herättää paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Mikä...