Ohjelmisto TCFD-raportointiin

Financial Stability Boardin (FSB) vuonna 2015 perustama Task Force for Climate-related Financial Disclosures eli TCFD on raportointikehys, jota noudatetaan monilla maailman alueilla, kuten EU:ssa, Kanadassa ja Japanissa. TCFD:n päätavoitteena on auttaa organisaatioita hahmottamaan heidän toiminnan vaikutukset ympäristöön ja helpottamaan vastuullisempien ja kestävämpien valintojen tekemistä.

TCFD:n raportointi perustuu standardoituun kehykseen, jota organisaatioiden tulisi noudattaa päästöjä raportoidessaan. Raportointi pohjautuu TCFD:n pilarien mukaisiin suosituksiin, joiden tarkoituksena on antaa kolmansille osapuolille (kuten sijoittajille) selkeämpi kuva organisaation kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmastoon liittyvien riskien hallinnasta.

There are four TCFD pillars: Governance, Strategy, Risk Management, and Metrics and Targets.  

Governance: Under the governance pillar, organisations must explain the role of leaders and management when it comes to analysing and managing climate-related risks and opportunities. 

Strategy: Here, all climate-related risks and opportunities must be identified and their impact on the organisation, in terms of future plans and finances, must be explained.   

Risk Management: The organisation must explain how they will manage the climate-related risks identified and their methods for aligning them with the company’s risk management procedures.  

Metrics and Targets: Under this pillar, organisations must reveal their GHG emissions values and what metrics and targets were used to analyse the climate-related risks and opportunities. 

//

TCFD:n pilareita on neljä: Hallinto, strategia, riskienhallinta sekä mittarit ja tavoitteet.  

Hallinto: Organisaatioiden on selitettävä johtajien ja johdon rooli ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien analysoinnissa ja hallinnassa. 

Strategia: Tässä pilarissa on yksilöitävä kaikki ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ja selitettävä niiden vaikutus organisaatioon tulevien suunnitelmien ja talouden kannalta.   

Riskienhallinta: Organisaation on selvitettävä, miten se aikoo hallita tunnistettuja ilmastoon liittyviä riskejä ja miten se sovittaa ne yhteen organisaation riskinhallintamenettelyjen kanssa.  

Mittarit ja tavoitteet: Tässä pilarissa organisaatioiden on julkistettava kasvihuonekaasuihin liittyvät päästökertoimensa ja ilmoitettava, mitä mittareita ja tavoitteita on käytetty ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien analysoinnissa. 

TCFD-raportointi tuli pakolliseksi huhtikuussa 2022 kaikille Iso-Britanniassa toimiville organisaatioille, joilla on yli 500 työntekijää. Vuonna 2025 siitä tulee pakollinen kaikille Iso-Britanniassa toimiville yrityksille.

Vaikka Suomessa ei suoraan velvoiteta organisaatioita raportoimaan TCFD:n suositusten mukaisesti, ne ovat kuitenkin linjassa esimerkiksi CSRD-direktiivin raportointivelvoitteiden kanssa.

Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka imevät auringon lämpöä ja aiheuttavat ilmakehän lämpötilan nousua. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ilmaston lämpenemisen kannalta ovat:

• hiilidioksidi (CO2)
• metaani (CH4)
• typpioksiduuli (N2O)

Kasvihuonekaasujen päästöraportoinnissa päästöt luokitellaan kolmeen tasoon (Scope): Scope 1, 2 ja 3.  

Scope 1 -päästöt ovat organisaation omistamista laitteista ja ajoneuvoista aiheutuvia suoria päästöjä. Näihin kuuluvat esimerkiksi toimiston lämmitykseen käytetty polttoaine tai tuotannon yhteydessä käytetty energia. 

Scope 2 -päästöt ovat epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät muualta hankitun sähkön käytöstä (esimerkiksi ilmastointi, lämmitys, valaistus).

Scope 3 -päästöt ovat kaikki muut epäsuorat päästöt, jotka ei luokitella Scope 2-päästöiksi. Ne ovat muun muassa työntekijöiden työmatkat, liikematkat ja jätteiden hävittäminen ja kierrätys. Scope 3-päästöissä on 15 alaluokkaa.